Ennätysmäärä tohtoreita promovoitiin

	Yksipäiväinen juhla kulkueineen ja musiikkiesityksineen huipentui promootioon, jossa promoottori Olavi Nevanlinna painoi tohtorinhatun promovoitavien päähän

Teksti: Johanna Mitjonen

Kuva: TKK:n viestintä

Joka toinen vuosi järjestettävää promootiota vietettiin tavanomaista suurellisemmin TKK:n juhlavuoden kunniaksi. Promovoitavia tohtoreita oli tänä vuonna ennätykselliset  402, joten juhla järjestettiin perinteisen Dipolin sijaan Otahallissa. Naisia promovoitavista tohtoreista oli 87 ja ulkomaalaisia 56. Ensi kertaa mukana oli myös riemutohtoreita, joiden omasta promootiosta on kulunut 50 vuotta. Kunniatohtoreiksi promovoitiin yhteiskunnan ja tieteen merkkihenkilöitä, esimerkiksi presidentti Tarja Halonen.

Tänä vuonna tohtorit promovoi professori Olavi Nevanlinna. Puheessaan hän muisteli TKK historiaa ja esitti ajatuksia siitä miksi Suomi tarvitsee huippuyliopistoa. Hän painotti olevan tärkeää, että kaikkein lahjakkaimmat lukiolaiset voivat tulevaisuudessa luottaa tieteilijän uran aukeavan myös jos valitsevat opinahjokseen kotimaisen yliopiston.

Promootion päivämäärä, toinen huhtikuuta, valikoitui historiallisista syistä. Tuolloin vuonna 1908 Suomen Teknilliselle Korkeakoululle annettiin yliopisto-oikeudet. Tästä lähtien TKK:ssa on ollut mahdollista suorittaa tekniikan tohtorin tutkinto. Tohtorin tutkinnot olivat korkeakoulun alkuaikoina harvinaisia. Vuoden 1949 juhlalliseen promootioon mennessä väitelleitä tekniikan tohtoreita oli kaiken kaikkiaan 57. Sadassa vuodessa tekniikan ja filosofian tohtoreita on valmistunut TKK:sta yli 2400. Viime vuonna Teknillisessä korkeakoulussa suoritettiin tohtorintutkintoja vuonna yhteensä 162. Tohtoreiden määrä on hienoisessa kasvussa, sillä vuonna 2006 heitä valmistui TKK:lta 158.

Jatkotutkinnoilla pieni positiivinen vaikutus palkkaan

TEK-lehden 2/2008 numerossa esitellään ammattiyhdistyksen työmarkkinatutkimusta 2007. Perinteisten palkkakuvioiden lisäksi myös jatkotutkintojen palkkakäyrää tarkasteltiin. Jatkotutkintojen mediaanipalkat ovat jonkin verran DI-palkkojen yläpuolella; tämä johtuu siitä, että jatkotutkinnoilla on todennäköisempää päästä korkeampiin toimiasemiin, erityisesti johtoon ja erittäin vaativiin asiantuntijatehtäviin.

Pienistä lukumääristä johtuen (8 % kyselyyn osallistuneista) ei saatu merkitsevää eroa diplomi-insinööreihin. Esimerkiksi vuonna 2005, kun muut palkkaan vaikuttavat tekijät oli vakioitu, oli ero tohtoreiden hyväksi neljä prosenttia, joten tohtorit sijoittuvat noin yhtä pätevyysluokkaa korkeammalle kuin diplomi-insinöörit samoissa töissä.

Johanna Mitjonen