Lähes joka toinen TKK:n tutkimushanke on yritysyhteistyötä. Kotimaiset yritykset antavat TKK:lle rahaa saadakseen tutkimustuloksia ja työntekijöitä.
268 miljoonaa euroa.
Sen verran Teknillinen korkeakoulu vaatii rahaa toimiakseen. Viime vuoden tilinpäätöskertomuksen mukaan rahat virtaavat Otaniemeen maksullisesta palvelutoiminnasta, yhteisrahoitteisesta toiminnasta, budjettirahoituksesta ja muusta ulkopuolisesta rahoituksesta. 11 prosenttia rahoituksesta tulee kotimaisilta yrityksiltä.
Mutta mitä tuo tarkoittaa? Kuka maksaa Teknilliselle korkeakoululle? Mitä rahaa antava taho saa siitä vastineeksi?
Vastauksia tietää TKK:n hallinto-osastolla työskentelevä laskentapäällikkö Hemmo Ripatti.
Ripatti istuu työhuoneessaan tuotantotalouden rakennuksen toisessa kerroksessa. Hän pyytää istumaan alas, ottaa esiin viime vuoden tilinpäätöskertomuksen ja alkaa selittää.
TKK:n toimintaan kuluvasta 268 miljoonasta eurosta noin 155 miljoonaa tulee suoraan valtion budjetista. Rahaa tulee lukemattomilta eri tahoilta: Euroopan unionilta, teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselta Tekesiltä, useilta ministeriöiltä ja niin edelleen.
"Ja sitten siellä on sekalaista seurakuntaa. Julkishallintoa, lahjoituksia, avustuksia ja säätiöitä", Ripatti listaa.
Entä rahat, jotka ovat peräisin kotimaisilta yrityksiltä?
"Ne teettävät TKK:lla omia hankkeitaan. Korkeakoulu tekee siis yrityksen kanssa niin sanotun tilaustutkimussopimuksen. Esimerkiksi Nokia ostaa täältä projektin, joka liittyy heidän toimialaansa", Ripatti vastaa.
Niin, matkapuhelinjätti Nokia. Se oli viime vuonna TKK:n suurin yritysrahoittaja. Toiseksi suurin oli metsäteollisuusyhtiö UPM Kymmene, kolmanneksi öljy-yhtiö Neste Oil.
Nokia tuki viime vuonna korkeakoulun toimintaa lähes 4,5 miljoonalla eurolla. Vastineeksi TKK teki mitä Nokia käski sen tehdä.
Nokia ja TKK ovat niin läheisissä väleissä, että yrityksellä on Otaniemessä Nokia Research Lablet -niminen tila. Siellä työskentelee parikymmentä Nokian tutkijaa.
"Nokian tutkijoiden läsnäolo kampuksella mahdollistaa Nokian ja TKK:n tutkijoiden päivittäisen tiedonvaihdon, joka tehostaa yhteistyötä huomattavasti. Tämä on jo osoittautunut tehokkaaksi toimintamalliksi ja kokemukset yhteistyöstä niin Nokialla kuin TKK:lla ovat positiivisia", kuvailee Nokian research leader Kimmo Kalliola.
Nokia haluaa hyötyä TKK:sta, koska korkeakoulu on auttanut sitä langattomaan tietoliikenteeseen liittyvien teknologioiden kehityksessä.
"TKK yliopistona sekä sieltä valmistuneet diplomi-insinöörit ja tohtorit kuuluvat tällä alalla maailman parhaimpien joukkoon. Tämä yhteistyö on myös ollut yksi tekijä Nokian nousemisessa maailman huippuyritysten joukkoon", Kalliola perustelee.
Nokia haluaa olla Otaniemessä myös siksi, että se haluaa sieltä uusia työntekijöitä. Kalliolakin opiskellut on opiskellut TKK:lla ennen siirtymistään Nokian palkkalistoille.
"Nokia tarvitsee osaavia työntekijöitä nyt ja myös tulevaisuudessa, ja on luonnollista, että läheinen yhteistyö tarjoaa hyviä mahdollisuuksia myös sellaisten kontaktien luomiseen, jotka mahdollisesti voivat myöhemmin johtaa työsuhteiden solmimiseen. Nokia Research Centerin Ruoholahdessa ja Otaniemessä työskentelevistä tutkijoista huomattava osa on TKK:n kasvatteja, ja usein ensikontakti on tapahtunut juuri yhteisessä tutkimusprojektissa TKK:n kanssa", hän selittää.
Mutta miten yritys saa TKK:lta haluamansa tutkimuksen?
Seuraa kuvitteellinen esimerkki: Yritys X haluaa, että TKK:lla tehdään sen toivoma tutkimus. Yritys antaa projektiin vaikkapa 500 000 euroa.
Ensiksi TKK ottaa itselleen noin 10 prosentin osuuden. Summalla korkeakoulu tekee mitä lystää. Laskentapäällikkö Hemmo Ripatin mukaan esimerkiksi ylläpitää hallintoaan ja it-palveluitaan.
Sen jälkeen jäljelle jäänyt summa ohjautuu laitokselle, jossa on tarkoitus tehdä yrityksen toivoma tutkimus. Jos laitos haluaa, myös se saa ottaa rahoista oman osuutensa. Ja luonnollisesti tehdä sillä mitä tykkää.
Vasta tässä vaiheessa yrityksen antama rahoitus alkaa muuttua tutkimukseksi. Projektiin osallistuvat tutkijat saavat palkkansa rahoista, jotka ovat peräisin yritykseltä.
TKK ei ole kuitenkaan yritysmaailman käskyläinen. Ripatin mukaan jokainen ehdotus tilaustutkimuksen tekemisestä käsitellään erikseen. Korkeakoulu ja valtionhallinto ovat laatineet säännöt, joiden puitteissa tilaustutkimukset on tehtävä.
Säännöt tuntee TKK:n innovaatiokeskuksen johtaja Veijo Ilmavirta.
"Ratkaisun tekee aina tutkimusyksikkö. Lähtökohtana on hyväksyä hankkeita, joissa on tieteellistä mielenkiintoa. Siitä on oltava hyötyä tutkimusyksikölle. Julkisuudessa on puhuttu jonkin verran siitä, että yliopistomaailma myydään yritysmaailmalle, mutta niin ei tapahdu missään tapauksessa. Niin ei ole käynyt meillekään", hän toteaa.
Mutta sanoo Ilmavirta mitä tahansa, lähes joka toisessa TKK:lla tehtävässä tutkimuksessa on mukana yritysrahoitusta.
Hänen mielestään se ei ole minkäänlainen ongelma.
"Yritysyhteisö lisää tieteellistä osaamista. Samalla meidän osaamisemme siirtyy yhteiskunnan käyttöön. Sehän on yksi yliopistolaitoksen tehtävistä. Yritykset ovat merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa. Siksi yliopistomaailman on autettava niitä."
Ilmavirran mukaan yritysyhteistyö mahdollistaa myös TKK:n omia tutkimushankkeita.
"Saamme siitä rahaa, jolla voimme sitten tyydyttää tieteellistä uteliaisuuttamme."
Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos on tehnyt runsaasti yhteistyötä Nokian kanssa.
Laitoksen professori Raimo Kantola istuu työhuoneessaan. Sälekaihtimet ovat tiukasti kiinni, vaikka on yksi kevään aurinkoisimmista päivistä. Harmaaseen puvuntakkiin pukeutunut Kantola siirtelee työpöydällään lojuvia kyniä ja viivoitinta.
"Kaikkein merkittävimmät projektit, joita olemme tehneet Nokian kanssa, ovat käsitelleet internetin käyttämistä mobiililaitteissa ja radiotekniikkaa. Tarkoituksena on tehdä uusia innovaatioita ja hankkia ymmärrystä siitä, mitä Nokian asiakkaat voisivat haluta."
Kantolan mukaan projekteissa on ollut mukana jatko- ja perusopiskelijoita. Opiskelija saattaa tehdä diplomityönsäkin hankkeessa, joka saa rahoitusta yritykseltä.
Kantola ei näe ongelmia yritysyhteistyössä.
"Sehän tarkoittaa, että kehittämämme osaaminen on tarpeellista. Meidän hankkeemme, joissa on yrityksiä mukana, ovat ajassa kiinni, niissä on uusinta tekniikkaa. Meidän yksikkömme keskittyy tekniseen tutkimukseen. Mitä me sitten tekisimme, jos emme olisi yhteistyössä yritysten kanssa?"
Hän uskoo yritysmaailman tarvitsevan TKK:n palveluksia myös tulevaisuudessa.
"Yhteistyö on ollut kasvussa. Ja sitä paitsi Nokia on noteerannut TKK:n tärkeänä kumppanina."
"Minusta lamahysteriaan ei kannata mennä mukaan, koska uutta teknologiaa tarvitaan. Tutkimusta pitää jatkaa suhdanteista huolimatta, koska ne yritykset, jotka eivät sitä tee, putoavat kelkasta. Niille voisi käydä huonosti muutamassa vuodessa."
Tuomas Kokko
TKK:n suurimmat
yritysrahoittajat vuonna 2008
1. Nokia: 4,5 miljoonaa euroa
2. UPM Kymmene: 2,2 miljoonaa euroa
3. Neste Oil: 1,5 miljoonaa euroa
4. Napa: miljoona euroa
5. Wärtsilä: 800 000 euroa
6. Metso: 600 000 euroa
7. Outotec Minerals: 500 000 euroa
8. Kemira: 500 000 euroa
9. Andritz: 500 000 euroa
10. Keskuslaboratorio: 400 000 euroa
Lähde: TKK:n tilinpäätöskertomus 2008
