Polyteekkari kyseli teekkareilta, kuinka lujasti he kokevat kuuluvansa yhteen. Entä mitä tapahtuu teekkarihengelle, kun Aalto-ylioppilaskunta tunkee Teekkarikylään? Seitsemälläkymmenellä teekkarilla oli asiasta mielipide.

Teekkarien keskinäinen yhteenkuuluvuus on selvästi suurempi kuin yhteenkuuluvuus kyltereiden tai taikkilaisten kanssa. Ylioppilaskunnan hallituksen teekkariasioista vastaava Lauri Neuvosen mielestä tämä ei ole kuitenkaan ongelma Aalto-ylioppilaskunnan muodostamisen kannalta.
"Yhteenkuuluvuuden tunnetta saadaan parhaiten luotua yhdessä elämisen ja toiminnan kautta. Siksi olisi tärkeää luoda eri kouluista tuleville ihmisille luontaisia kohtaamismahdollisuuksia ja puitteita yhdessä toimimiselle."
Toisaalta teekkarien keskinäinen erilaisuus osoittautui myös huomattavaksi. "Teekkarihenki ei mielestäni vaadi yhtenäisiä elämäntapoja, harrastuksia tai mieltymyksiä vaan lähinnä avointa ja aktiivista suhtautumista ympäröiviin ihmisiin ja ilmiöihin. Erilaisuus ei uhkaa teekkarihenkeä niin kauan kuin fuksikasvatus huomioi ihmisten erilaisuuden ja jokainen uusi opiskelija löytää mielekästä seuraa teekkarien joukosta."
Perinteet ja totutut toimintatavat ovat muodostaneet sen, mitä nykyään pidetään teekkarikulttuurina. "Kun kaikki käyvät pääosin samankaltaisen fuksivuoden läpi, syntyy siteitä sekä ihmisten että kiltojen välille."
Aalto-yliopiston kolmen korkeakouluyksikön välillä suurimman eron koettiin johtuvan opiskelijakulttuurista. "Ennen yhdistymistä asiaa voi auttaa muun muassa aloittamalla yhdessä toimimisen sekä ´varaamalla tilaa´ aaltokulttuurille esimerkiksi organisaation järjestelyjen kautta. Tärkeintä on, että opiskelijat pääsevät tutustumaan toistensa kulttuureihin ja toisiinsa ihmisinä."

Tuotantotalouden opiskelijat koetaan TKK:lla lähimmäksi kauppatieteitä. "Pitää kyllä paikkaansa", Prodekon puheenjohtaja Ville Poikolainen hymähtää.
"Karkeasti teekkareiden kesken samaa ovat ainoastaan perusopinnot ja tekninen sivuaine, mutta muut opinnot ovat lähempänä kauppatieteitä."
Poikolainen pitää kuitenkin uhkana sitä, että tuotantotalous yhdistettäisiin kauppatieteisiin Aalto-yliopistossa. "Kun liian ylhäältä katsoo, tuta näyttää kauppatieteiltä."
Mutta tuotantotalous ei ole pelkästään kauppatieteitä vaan taloutta sovelletussa ympäristössä teknisellä painotuksella.
Tällä hetkellä killalla on ollut varsin vähän yhteistyötä kyltereiden kanssa. Silti Poikolainen pitää yhteistyötä ja synergian hakemista järkevänä. "Mitä vuorovaikutusta sitten todellisuudessa syntyy, ei voi sanoa, kun ollaan eri kampuksilla."

Arkkitehtuurin opiskelijat koetaan TKK:lla lähimmäksi taideaineita. "Ei tullut yllätyksenä", Arkkitehtikillan puheenjohtaja Pipsa Penttinen virnistää.
"Pitää varmaan paikkaansa, koska meillä on rakennustaidetta, joka luetaan taideaineisiin."
Yhteistyötä arkkitehdeilla on kuitenkin enemmän maanmittareiden ja rakennusinsinöörien kuin vaikkapa taiteilijoiden kanssa. "Me tarvitsemme hirveästi insinöörien apua, kun hankkeita ryhdytään toteuttamaan."
Yhteistyö on paljon tiiviimpää TKK:n sisällä kuin Taideteollisen korkeakoulun kanssa.
"Olemme ihan oikeassa paikassa, mutta Aalto-yliopisto on hyvä juttu, koska se vaikuttaa taidepuolen runsauteen."
Teekkarit mieltävät arkkitehtuurin taiteelliseksi Penttisen mukaan siksi, että suunnittelutöistä nähdään lopputuotos eli valmiit kuvat eikä niinkään suunnitteluprosessia niiden takana. Nimenomaan suunnittelu on pitkälti teknistä.
Kommentteja kyselystä
"Henkkoht uskon kuitenkin, että eri yliopistojen opiskelijat tulevat pysymään pitkälti omilla tonteillaan, uudessakin yliopistossa. Näin siksi, että tutkinnot eivät todellisuudessa kannusta mihinkään eksoottiseen opintokokonaisuuteen (tai edes salli sitä) ja siksi että rakennukset ja kurssit ovat siellä missä nytkin."
"Paljon hehkutettu teekkarihenki on vain yksi kuppikuntaisuuden muoto. Aivan samalla tavalla kauppislaisilla on kylterihenki, ja mitä se on? Henki perustuu vain kyseiseen opiskelupaikkaan. TKK:lla on lisäksi omilla osastoilla erittäin vahvat identiteetit, jotka menevät teekkarihengen ohi. Itselleni ei ole tärkeää olla teekkari. TKK, TAIK ja Kauppis ovat keskenään hyvin yhteensopivat."
"Niin kauan kuin koulut ovat eri kampuksilla yhteenkuuluvaisuutta ei varmaankaan juuri muodostu - poissa silmistä, poissa mielestä. Saa nähdä miten yhteinen ylioppilaskunta saa porukkaa yhteen. Toisaalta Aalto-yliopisto on nimenä todella typerä ja sen inhoaminen varmaan yhdistää eri koulut aika hyvin."
"Teekkareiden yhteishenki tai yhtenäisyys ei näy kuin niin sanotuissa kiltahörhöissä. Samat naamat kulkevat "salabaareista" toiseen ja kuuluvat keskenään samoihin kerhoihin ja "salaseuroihin". Nämä ovat yleensä maalta tulleita henkilöitä."
Janne Luotola