Opiskelijoita kannustetaan oma-aloitteisuuteen
Yrittäjyysohjelmien määrä lisääntyy koko ajan. Kun lukee korkeakoulun ilmoitustauluja, palkkatyö tuntuu jäävän historiaan.
"Yrittäjyys on vähän niin kuin virus - usein se periytyy mutta jos sitä ei ole, niin se voi tulla ympäristöstä, jossa opiskellaan", TKK:n vararehtori Kalevi Ekman luonnehtii.
Aalto-yliopiston tarkoitus on tiivistää yhteiskunnan ja korkeakoulun välistä vuorovaikutusta ja kannustaa teekkareita yrittämään. "Jos ajatellaan työllistymistä tai uuden arvon luomista ja yhteiskunnalle ja hyvinvoinnille tärkeitä asioita, niitä luodaan paljon uusissa ja kasvavissa yrityksissä. Siinä mielessä se on toivottava suunta."
Yrittäjyyshenkisyys näkyy tällä hetkellä TKK:lla esimerkiksi tuotekehitysprojekteissa ja Aalto-yliopiston näkökulmasta muotoilun, teknologian ja kaupallisen osaamisen yhdistävässä IDBM-ohjelmassa.
"Siinä on jo selvää näyttöä siitä, että opiskelijat ovat löytäneet toisensa ja yhteisiä ideoita ja ryhtyneet yrittäjiksi", Ekman toteaa.
Opetusta kehitetään yrittäjyyttä tukevaksi ongelmalähtöisen oppimisen, teorian ja käytännön yhdistämisen, selkeiden tavoitteiden ja uudenlaisen oppilaskulttuurin luomisen avulla. "Hyvässä diplomi-insinöörin tai arkkitehdin koulutuksessa on sisäänrakennettuna se, että pystyy luomaan uutta työtä ja työllistämään muita."
"Tarkoituksemme ei ole tehdä kaikista yrittäjiä. Tarvitaan myös hyviä työntekijöitä, joilla on hyvät vuorovaikutustaidot", pohjoismaisen nuoryrittäjyysviikon järjestävä, Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen sanoo.
Utriainen kertoo lukeneensa sunnuntain Helsingin Sanomista 40 työilmoitusta, joista 15 odotti hakijalta "yrittäjähenkisyyttä".
Yrittäjyysohjelmissa ei opeteta suoraan yrittäjyyttä vaan sovelletaan omaan opintoalaan sisältyviä asioita niin, että opiskelija voi työllistää myöhemmin itse itsensä. Utriainen arvioi diplomi-insinöörien keskuudessa olevan paljon myös "piiloyrittäjyyttä". Valmistuvat opiskelijat siirtyvät aloille, joilla on luontevaa perustaa uusi oman alan yritys, kun taidot ovat karttuneet.
"Tämänhetkinen taloustilanne on sellainen, että nuorten pitäisi hyödyntää uusia innovaatioita", Utriainen sanoo.
Yliopisto- ja koulutusalakohtaisia tilastotietoja tarjoavan KOTA online -palvelun vuonna 2006 kerättyjen tietojen mukaan TKK:lta valmistuneista vain yksi prosentti on ryhtynyt yrittäjiksi. Menevätkö yrittäjyysohjelmat hukkaan? "Hyvä työllisyystilanne vaikuttaa siihen, että yrittäjiä on niin vähän", suunnittelupäällikkö Matti Apajalahti TKK:n kehittämisyksiköstä arvelee.
Kun työpaikat vähenevät, niitä täytyy luoda itse.
Janne Luotola
