 |
 |
| Mikko Majuri ja Mikko Pajula solunsa katoll. |
|
Vuosi sitten tämän solukämpän muovilattiaa tallaili neljä Mikkoa.
Nyt Mikkoja on kolme. Se tarkoittaa, että Jämeräntaival 6 B:n yläkerroksen asukkaista lähes neljäsosa tottelee samaa nimeä. Polyteekkari vieraili tilastotodennäköisyyksiä uhmaavassa Mikko-keskittymässä ja selvitti, millaista on elämä poikkeustilassa.
"Olen tavannut elämäni aikana 70-80 Mikkoa", arvioi kaimojen
kohtaamistiheyttä informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmassa opiskeleva Mikko Majuri. Vieressä istuu
yksi kaimoista: Mikko Pajula, maanmittauksen opiskelija. Kämppikset
siemailevat teetä yhteistilan nojatuoleissa. Solun kolmas Mikko
ei vastaa, kun käymme koputtamassa hänen ovelleen.
Se ei haittaa, sillä jo kahdestakin Mikosta muodostuu logistinen
ongelma. Kumpi vastaa, jos sanoo "Mikko"?
"Mä olen Majuri tai Mauri",
opastaa Mikko Majuri.
"Ja toi on Paula."
Mikko Pajulasta tuli Paula erään pimeän illan ja kahden soluyhteisön
välisen viha-rakkaussuhteen seurauksena. "Alakerrassa asuu
Joutomiehet ja jäynänä käytiin poistamassa J-kirjain niiden kyltistä",
Pa(j)ula kertoo. "Sen jälkeen j-kirjain oli pannassa, joten musta
tuli Paula."
Mies vaikuttaa tyytyväiseltä nimeensä.
Eikö olisi ollut helpompaa ottaa käyttöön toinen nimi?
"Mä olen Mikko Matias."
"Ja mä Mikko Topias." Hmm. Lievä vedätyksen
tuntu leijuu ilmassa, mutta jatketaan.
"Mikko Matias ja Mikko Topias kuulostaa ihan joltakin huonolta
supersankarikaksikolta", toinen Mikoista sanoo.
"Servin Maijan tiellä on tapahtunut murha…" visioi
Pajula.
"Ei kun ajattelin, että me ratkottaisiin lähinnä polkupyörävarkauksia
ja vastaavia", Majuri tyrmää idean.
"Mikko Matias ja Mikko Topias kuulostaa sellaisilta supersankareilta, että ne sopisivat Pikku Kakkoseen."
Mikot ratkovat Jämeräntaipaleen maineikkaassa BY-soluyhteisössä
arvoituksia oikeastikin.
"Pajula havaitsee kaikkialla mielenkiintoisia
pikku mysteereitä, joita se rupeaa
käymään läpi analyyttisesti", Majuri kertoo.
Erään soluhuoneen oveen ilmaantui vähän aikaa sitten
kryptinen lappu täynnä nollia ja viivoja. Etsivä Pajula ryhtyi oitis
selvittämään sen merkitystä.
"Ajattelin, että se voisi olla morsekirjoitusta,
nollat olisivat pisteitä."
Ongelma osoittautui visaiseksi, sillä eri merkkiyhdistelmien myötä ratkaisuvaihtoehdot kasvoivat eksponentiaalisesti ja Pajula tulosti koodaamiaan ratkaisuja sivukaupalla.
Paksu paperinivaska lojuu edelleen yhteistilan pöydällä. Lopulta Pajula
päätyi siihen, että kämppäkaverin ovessa olevan lapun sanomalla on
8 300 eri ratkaisua. Tosin mikään niistä ei ollut oikein.
Oikea vastaus on se, että kämppis oli yöllä humalassa hoilottanut
White Stripesin Seven Nation Armya ja kirjoittanut kappaleen
bassokuvion pikakirjoituksella oveensa.
Salapoliisit eivät taida olla niitä helpoimpia asuinkumppaneita.
Mikko Majuri - siis se Mikko, joka ei ratkonut "koodin" arvoitusta
- onkin päättänyt laajentaa sosiaalisia kuvioitaan. Hän pyrkii
Aalto-yliopiston edustajistoon, jossa tapaisi muitakin ihmisiä kuin
Mikkoja. Vai tapaisiko? Majuri on ehdolla edustajistoon vaaliliitto
Pallas Athenen listoilla. Mutta sen lisäksi hän on myös mukana Facebook- ryhmässä "Äänestä Mikko AYY-edariin".
Jämeräntaipaleen solun Mikkojen lisäksi hän haluaa
siis laajentaa tuttavapiiriään taideteollisen ja kauppakorkeakoulun Mikkoihin. Niinpä niin. Mihinkä
Mikko raidoistaan pääsisi.
