 |
 |
| Johanna Hellberg vastaanotti palkintonsa. |
|
Pohjarakennusta ja maamekaniikkaa opiskellut Johanna Hellberg sai TKK:n palkinnon vuoden diplomityöstä. Hänen työnsä käsitteli rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän vaimentamista syvästabilointirakenteilla ja tärinän mallintamista elementtimenetelmään perustuvalla mallinnusohjelmalla. TKK palkitsi Hellbergin lisäksi neljä muuta diplomityön tekijää.
"Yllätyin palkinnosta", Hellberg myöntää. "Tein työn vain siksi, että valmistuisin, eikä siihen liittynyt mitään erityisiä intohimoja."
Alkulähtökohdat eivät olleet edes kovin lupaavat. "Seminaarityön tekeminen oli tosi tuskaista. Materiaalin hankkiminen ja sitten sen saaminen paperille järkevässä muodossa tuntui hankalalta. Ajattelin, että en ikinä pysty tekemään dippaa."
Ajatus valmistumisesta motivoi kuitenkin ryhtymään työhön, ja Hellberg yllättyi iloisesti.
"Se lähtikin menemään ihan hyvin. Aihe oli niin rajattu, että ei tuntunut siltä, että aineistoa on liikaa."
Hellberg sai diplomityön aiheen työpaikaltaan Rambollista, ja sekin motivoi työntekoon. "Oli helpompaa, kun pystyin tekemään sitä töissä. Pyrin normaaleihin 8 tunnin päiviin, mutta vuodenvaihteessa välipäivinä kirjoitus luisti niin hyvin, että istuin pitkiä päiviä, jotain 9-10 tuntia."
Työ vaati kärsivällisyyttä. "Yksi laskenta kesti noin seitsemän tuntia. Ennen laskennan aloittamista piti miettiä tarkkaan kaikki parametrit, koska jos syötti jotain virheellistä, koko päivän laskennat menivät hukkaan."
Diplomityön jälkeen Hellberg jäi samaan työpaikkaan, jossa hän teki lopputyönsä. Lopputyötä aloitteleville hän antaa neuvon, että työhön kannattaa suhtautua arkisesti. "Ei kannata miettiä diplomityötä elämää suurempana asiana. Ei siinä tarvitse tulla mitään suuria uusia keksintöjä, se on vain opinnäytetyö. Se kannattaa tehdä pois alta, että valmistuminen ei veny sen takia."
Hannele Okkonen
