"Uskokaa itseenne ja tehkää se hyvin, mitä tahansa teettekin", presidentti Martti Ahtisaari evästää teekkariyleisöä vieraillessaan Teknillisessä korkeakoulussa.
Ai etteikö politiikka kiinnosta teekkareita? Käytäviä myöten täyttynyt päärakennuksen A-sali puhuu puolestaan, kun Nobelin rauhanpalkinnon voittanut Martti Ahtisaari astuu lavalle. Professori Esa Saarinen toivottaa vieraan tervetulleeksi Filosofian ja systeemiajattelun luennolle.
Saarinen ja yleisö malttavat odottaa vuoroaan ja antavat nobelistin kertoa näkemyksistään ja kokemuksistaan maailmanpolitiikasta.
Maailmanpolitiikka koskettaa Ahtisaaren mukaan kaikkia meitä, koska kaikki maat ovat hyvin sidoksissa toisiinsa. Esimerkiksi Yhdysvallat tarvitsee kiinalaista rahaa elääkseen poikkeuksellisen velkaisena, ja Kiina tarvitsee Yhdysvaltojen markkinoita vaurastuakseen.
Yhdysvalloissa riittää haasteita. "En kadehdi Barack Obamaa, koska kaikkea sitä, mitä hänen odotetaan tekevän, hän ei voi tehdä."
Nykyään Ahtisaaren mukaan maailmanpolitiikkaa ei luonnehdi niinkään valtioiden väliset jännitteet kuin valtioiden sisäiset uhat. Esimerkiksi Venäjän haasteena on saada oikeuslaitos kuntoon ja korruptio kuriin.
Ahtisaari varoittaa kuitenkin nöyryyttämästä Venäjää. "Jos kansakunta kokee, että heitä nöyryytetään, he alkavat uskoa, että kaikki ongelmat, jotka yhteiskunnassa on, tulevat sen ulkopuolelta. Tällaista ajattelua ei pidä rohkaista."
Kiinan tekemää työtä ihmisoikeuksien puolesta Ahtisaari pitää onnistuneempana kuin Venäjän. Hän korostaa Kiinan kohdalla myös suomalaisten tekemää työtä. "Oikeusvaltion politiikan esittämisessä meillä on paljon annettavaa."
Kriisien ratkaisemisessa Ahtisaaren vahvuus lienee hänen asenteensa. Hän yrittää löytää aina hyviä mahdollisuuksia, joita onnettomista tilanteista voisi seurata.
"Kun lopulta kiistan osapuolet saadaan toimimaan yhdessä, ei pidä kritisoida niitä motiiveja, miksi he lähtevät yhteistyöhön, vaan katsoa, mitä hyvää siitä voidaan saada aikaan."
Maailman valtiot osoittavat yhteistyökykynsä Ahtisaaren mielestä erityisesti nyt finanssikriisin aikaan.
Namibian itsenäistymisprosessista Ahtisaari oppi, että myös niin sanottujen terroristien kanssa voi neuvotella. Terroristien mukaan ottamisen ansiosta rauha lopulta saatiin.
Yhdistyneistä kansakunnista Ahtisaari sanoo, että se toimisi paremmin, jos maita ei valittaisi mihinkään keskeiseen tehtävään, jos niissä on käynnissä sisäisiä kriisejä. Tämä kannustaisi hallitsijoita noudattamaan maansa uusia vaalituloksia ja ehkäisemään levottomuuksia.
Suomesta on Ahtisaaren mukaan vaarallista puhua "puolueettomana" maana. "Se merkitsisi sitä, että kylmä sota jatkuisi ja että itä ja länsi olisivat olemassa yhä."
Ahtisaari toteaa, ettei vanhojen rajojen ylläpitäminen auta meitä suomalaisia eikä maailmanmenoa ylipäänsä. "Kylmä sota on ohi, vaikka valtioiden sisällä on yhä uhkakuvia."
Puolueettomuuden sijaan Suomen pitäisi esiintyä maailmalla "läntisenä demokratiana". Ahtisaari pitää sitä Suomen brändinä. "Meidän taiteilijamme ja tiedemiehemme tulevat palvelemaan sitä ja tuovat sillä maallemme lisäarvoa."
Suomalaisten muina vahvuuksina Ahtisaari pitää koulujärjestelmää, osaamista ja innovatiivisuutta. Hän totesi myös suomalaisten rauhanturvaamisen olevan maailman parasta ja kansainvälisesti arvostettua.
Teekkareille Ahtisaari haluaa viestittää, että kunnioitettavia ihmisiä ovat ne, joilla on hyvä ammattitaito. Omaa osaamista pitää parantaa jatkuvasti, koska vanhoilla taidoilla ei elämässä pärjää.
Yrityselämän suhteen Ahtisaari painottaa, että on turhaa puhua "yhteiskuntavastuullisuudesta", koska parasta yhteiskuntavastuuta on, että yritys pyrkii menestymään mahdollisimman hyvin. Se luo yhteiskunnassa hyvinvointia.
"Onnettominta on se, jos yritysjohto tekee liian myöhään päätöksiä. Vaikeat asiat pitää tehdä riittävän aikaisin eikä vasta sitten, kun on liian myöhäistä tai johtaja vaihtuu."
Ahnehtimisesta Ahtisaari halusi kuitenkin varoittaa myös yrityksiä ja muistutti nykyisestä finanssikuplasta. Hän viittasi myös omaan tilanteeseensa: hän ei ole koskaan omistanut asuntoa eikä ole mielestään rikas vaan hyvin toimeentuleva. Ja hän on siihen tyytyväinen.
Ahtisaari kertoo keskittyvänsä lähiaikoina hoitamaan vaimoaan tämän polvileikkauksen jälkeen. "Jos lähden matkoille seuraavien viikkojen aikana, vaimoni syyttää minua heitteillejätöstä."
Taloudellista vaurautta tärkeämpänä Ahtisaari pitää ihmisiä. "Älkää unohtako perhettänne ja ihmissuhteitanne. Sitten, kun tulee tähän ikään, kaikkein tärkeintä ovat ne, jotka ovat olleet lähellä."
Esa Saarinen keskeyttää ensimmäisenä Ahtisaaren puheen ja tarttuu Ahtisaaren persoonallisuuden piirteisiin. Saarinen sanoo Ahtisaaren välttelevän oman roolinsa arvioimista ja oman itsensä nostamista esiin. "Tottakai rauhanprosesseihin liittyy monia ihmisiä, mutta loppujen lopuksi tarvitaan sitä yksilöä, joka sysää asiat eteenpäin", Saarinen toteaa.
"Täytyy olla terve itsetunto, ettei omaa egoa tarvitse korostaa", Ahtisaari vastaa ja muistuttaa, että kiitos kuuluu monille muillekin rauhantyötä tehneille.
Saarinen luonnehtii Ahtisaarta "pragmaattiseksi idealistiksi", koska Ahtisaari uskoo, että asiat voivat olla paremmin.
"Jollei usko, että se, mitä tekee, on oikein, niin on turha lähteä tekemään tällaista työtä. Se on ainoa tapa puolustaa omaa työtään, koska kritiikkiä tulee aina. Vuosikausia ratkaisujeni jälkeen minun täytyy pystyä puolustamaan niitä", Ahtisaari vastaa.
Yleisö saa suunvuoron ja penää Ahtisaarelta kantaa siihen, onko Suomi oikeusvaltio. Yleisöstä kysytään, eivätkö Lex Nokia, Lex Karpela ja Lex Linden ole osoituksia yksityisyyden rajojen ja demokratian rikkomisesta.
"Nämä eivät ole helppoja asioita", Ahtisaari toteaa. Hän muistuttaa, että julkisuuteen pääsevät aina ongelmat eikä esimerkiksi se, kuinka hyvin yritykset menestyvät, mikä on myös tärkeää suomalaiselle yhteiskunnalle.
"Minä en jaksa uskoa tähän väitteeseen, että Nokia olisi uhannut lähdöllä Suomesta. Nokia on hyvin isänmaallinen yritys. Vaikka se laki saattaa loukata oikeudentajuamme, vielä pahempaa on, jos menetämme viimeisetkin työpaikkamme. Toivottavasti lakia käytetään sivistyneesti."
Ahtisaari ilmaisee selkeästi ylpeytensä suomalaisen teknologian menestyksestä maailmalla. Suomalaista osaamista kohtaan tunnetaan maailmalla suurta kiinnostusta.
Täällä, TKK:lla, tunnetaan kiinnostusta mitä ilmeisimmin politiikkaa kohtaan.
Janne Luotola
Katso aiheesta OUBSin video
