Kaksoistutkinnot ovat viime aikoina lisääntyneet kuin huomaamatta:
melkein jokaisen kaveripiiristä löytyy nykyään jonkinlainen
ekonomi-insinööri tai juristi-lääkäri. Miten joillakin riittää energiaa
tupla- tai jopa triplatutkintoon, kun toisille on hikistä puuhaa saada
edes se yksi kasaan? Polyteekkari selvitti mistä akateemiset
moniottelijat on tehty ja pitäisikö heitä pelätä työmarkkinoilla.
teksti: Meri Laitinen
kuvitus: Kalle Kemppainen
Yliopistotasoista kaksoistutkintoa suorittavia ei ole vielä
tilastoitu valtakunnallisesti, mutta esimerkiksi Turun yliopistossa
kahdessa tai useammassa pääaineessa opiskelevien määrä kasvoi yli
40 % vuodesta 2000 vuoteen 2004. Aiheesta raportoineen Turun ylioppilaslehden
mukaan tuplatutkintoa suorittavien keskuudessa on havaittavissa
kahdenlaista motivaatiota: monikouluttautujat haluavat menestyä
työelämässä, kun taas elämäntapakouluttautujat ovat sosiaalistuneita
koulunkäyntiin. Kysyimme neljältä opiskelijalta heidän lähtökohtiaan
kaksoistutkinnon suorittamiselle.
Sini Kinnunen, 19, ja Laura MacDonald, 24, ovat
ehtiviä naisia: molemmat opiskelevat sekä TKK:lla että lääkiksessä.
Sini opiskelee ensimmäistä vuotta lääkiksessä ja toista bio-it:llä,
Laura viidettä vuotta fyssalla ja kolmatta lääkiksessä. Heikompaa
hirvittäisi jo tässä vaiheessa, mutta opintojen lisäksi Kinnunen ja
MacDonald käyvät myös töissä ja osallistuvat aktiivisesti
kiltatoimintaan.
Sini kertoo halunneensa pitkään lääkäriksi, ja päätyneensä lisäksi
"puolivahingossa" TKK:lle. "Oli kiinnostusta molempiin, ja opinnot
sopivat hyvin yhteen. Bioinformatiikka tuo ihan uuden puolen lääkärin
hommaan." Laura puolestaan kertoo hakeneensa kahteen
tutkinto-ohjelmaan, koska vuoden fysiikan opintojen jälkeen tuntui,
että kiinnostusta riittäisi muuhunkin. Molemmat haluavat pitää
urasuunnitelmansa vielä tässä vaiheessa avoimina: jos työ lääkärin
vastaanotolla käy puisevaksi, on kahden tutkinnon suorittaneena aina
hyvät mahdollisuudet siirtyä tutkijan hommiin.
Lääkiksen läsnäolopakko aiheuttaa jonkin verran aikatauluongelmia,
mutta TKK:lla ollaan onneksi joustavia. "Laskarit voi hätätapauksessa
palauttaa kirjallisina, mutta muuten aikataulujen yhteensovittaminen on
aika hanurista", Laura toteaa. Kiltatoiminnalle Kinnunen ja MacDonald
järjestävät aikaa, koska se tuo vastapainoa opiskelulle ja antaa
enemmän kuin ottaa. "On tietysti viikkoja, jolloin on ihan
sikaraskasta, mutta kiltatoiminta on vaan niin hauskaa, että sen
jaksaa", Sini miettii. "Se on niin erilaista: pääsee itse tekemään
jotain, eikä vain jossain nurkassa integroimaan", Laura lisää. "Lisäksi
hommat painottuvat iltoihin, eikä silloin kuitenkaan ehkä opiskelisi.
Se on kaikki siis nukkumisesta pois", tytöt tunnustavat hyväntuulisina.
Tuplatutkinnon hyötyjä tiedusteltaessa esille nousee ainakin
diplomityön tekeminen. "Aiheeni on sellainen, että lääkisjutuista on
ollut tosi paljon hyötyä. Solurakenteiden ja DNA:n ymmärtäminen on
tuonut arvokasta näkökulmaa tutkimukseeni", Laura kertoo. Sinin opinnot
ovat vasta aluillaan, joten mahdolliset hyödyt jäävät vielä nähtäviksi.
"Kunhan saisi aluksi kesätöitä haettua", hän nauraa.
Henna Holopainen, 25, aloitti Helsingin yliopiston
oikeustieteellisessä tiedekunnassa heti lukiosta päästyään, ja kaksi
vuotta myöhemmin myös kauppakorkeassa: "Olin jo lukiossa miettinyt
molempia. Lisäksi oikiksessa opiskelu on itsenäistä puurtamista, ja
kaipasin suoraan lukiosta tulleena koulumaisempaa otetta", Henna
perustelee. Erilaisista opiskelutyyleistä on ollut toisaalta myös
hyötyä: kauppakorkean vaatiessa tiiviimpää läsnäoloa, on oikeustieteen
tenttejä voinut suorittaa omaan tahtiin siinä sivussa. Henna valmistui
oikeustieteellisestä viime syksynä, KTM-tutkinnosta puuttuu vielä
muutama kurssi sekä lopputyö. "Kauppatieteiden maisterin tutkinto on
tarkoitus saattaa päätökseen jossain vaiheessa, mutta tällä erää
keskityn töihin."
Holopaiselle on ollut tärkeää löytää työ, jossa voisi hyödyntää
molempien aineiden tuntemusta. Nykyinen työ asianajotoimisto
Roschierissä vastaa kriteereitä paremmin kuin hyvin: "Toimistomme on
liikejuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto, itse olen
transaktioryhmässä. On todella paljon apua, että ymmärtää asioiden
laajemman taloudellisen kontekstin. Yrityskaupoissa ja oikeudellisten
neuvojen antamisessa on tärkeää, että ymmärtää yrityksen tilinpäätöstä
ja toimintaa ylipäätään. Asiakkaamme haluavat paitsi juridisesti
oikeellisia myös taloudellisesti edullisia ratkaisuja", Henna kertoo.
Tuplatutkinnot eivät olleet vielä niin kovassa huudossa 2000-luvun
alussa kuin ne ovat nyt. "Aloittaessani opinnot kaksoistutkinnon
tekeminen oli paljon harvinaisempaa kuin nykyään — nyt tuntuu, että
melkein joka toisella on opinnot meneillään kahdessa paikassa. Mutta
kyllä työnantaja sitä varmaan edelleen arvostaa. Oikeustiedettä voi
yhdistää niin moniin aloihin: jos ajatellaan esimerkiksi TKK:lla
opetettavia aineita, niin ainakin informaatioteknologian tuntemuksesta
olisi etua erilaisten tekijänoikeus- ja patenttiasioiden hoidossa.
Lisäksi tulevien insinöörienkin olisi hyvä olla perillä
immateriaalioikeuden peruskysymyksistä, joka varmasti tulevat myöhemmin
tulevaisuudessa vastaan", Henna pohtii. "Mutta ei kaksoistutkintoa voi
opiskella, ellei ole ihan oikeasti kiinnostunut molemmista aineista.
Kahdessa paikassa opiskelu vaatii kuitenkin niin paljon."
Jukka Jokisen, 22, yhdistelmä ei ole ihan tavallisimmasta
päästä: kolmatta vuotta tuotantotaloutta opiskeleva mies on kirjoilla
myös teologisessa tiedekunnassa Helsingin yliopistossa. Mikä sai
tulevan insinöörin lähtemään pappiskouluun? "Teologinen ja TKK olivat
molemmat olleet suunnitelmissa jo pitkään, mutta pääsykokeiden
koittaessa laiskuus iski, ja hain vain TKK:lle. Tiesin pärjääväni
pitkällä matematiikalla ja fysiikalla sen sijaan, että olisi pitänyt
heti lukion jälkeen opetella jotain uutta", Jukka valaisee.
Tuleva diplomi-insinööri-teologian maisteri ei ole ikinä laskenut
kuinka monta tuntia opiskeluun kuluu yhteensä viikkotasolla, mutta
kertoo, että luentoläsnäoloja on kertynyt kohtalaisesti. Kahdessa
korkeakoulussa opiskelu ei silti aina onnistu ongelmitta. "Aikataulujen
yhteensovittaminen on hyvin hankalaa. Jos olisin esimerkiksi tänään
mennyt lukujärjestyksen mukaan, olisin ollut aamulla kahdeksasta
kymmeneen yliopistolla, kymmenestä kahteentoista TKK:lla, seuraavan
luennon taas yliopistolla, ja sitä seuraavan jälleen Otaniemessä.
Joitakin luentoja on pakko jättää väliin, mutta onneksi voi aina
hyödyntää kavereiden muistiinpanoja ja netissä olevia luentokalvoja",
Jukka kertoo. "Kaikki isommat projektit ovat sattuneet toistaiseksi eri
aikoihin, joten vielä en koe hautautuneeni työvuoren alle."
Jukan aineyhdistelmä tuntuu saaneen inspiraationsa puhtaasti omasta
mielenkiinnosta, maineen ja mammonan metsästyksen sijaan. "Olen
miettinyt aika paljonkin, onko olemassa mitään sellaista työtä missä
voisi yhdistää molemmat. Jos opiskelisin esimerkiksi
rakennustekniikkaa, voisin toimia vaikka lähetystyössä: olisi kätevää
jos pystyisi kertomaan, miten talo tai kaivo rakennetaan kirkollisen
työn lisäksi", Jukka pohtii. "Monet sanovat TKK:lla, että tuta on kovin
humanistinen, mutta on se ihan eri asia analysoida projektikaavioita
tai organisaatiorakenteita kuin keskustella siitä, mitä
kolminaisuusoppi tarkoittaa." Aika siis näyttää, voiko uskonasioista ja
teknologiasta puhua samassa lauseessa.
Kavereiden parissa Jukan yhdistelmä on välillä herättänyt ihmetystä.
"Ehkä paras kommentti tuli eräältä RUK-kaverilta: ´Ai että raha ei
kelvannut, vai?´ Mutta loppupeleissä ystävien taholta ei ole kuitenkaan
tullut kovin paljon palautetta. Kai minut on helppo nähdä sekä
teknisenä että pohdiskelevana tyyppinä", Jukka virnistää.
Vaihto tuplatutkintoa tärkeämpi
Arto Sormunen rekrytointikonsultointiyritys HRD-Groupista
kertoo, että kaksoistutkintoa enemmän työnantajan vaakakupissa voi
painaa ulkomaanvaihto opintojen aikana tai kansainvälinen työkokemus:
"On hienoa jos teekkari on perehtynyt esimerkiksi laivanrakennukseen
Italiassa, operaattoripalveluihin Isossa-Britanniassa ja niin edelleen.
Kaksoistutkinto on kuitenkin etu, jos henkilöstä välittyy se, että hän
on aidosti kiinnostunut asiastaan ja ainevalinnoistaan. On myös
tärkeää, että hän on kiinnostuksensa pohjalta laajentanut
kompetenssiaan käytännön töillä. Loogisuus ja johdonmukaisuus ovat
plussaa", hän painottaa.
Sormusen mukaan juuri valmistuneelle kaksoistutkinnosta ei ole
välttämättä suurta etua. "Myöhemmin toinen tutkinto antaa enemmän,
koska tiedon hyödyntämiselle on laajempi pohja ja ympäristö.
Työnantajaa ja rekrytointikonsulttia kiinnostavat myös opinnäytetyön
aihe ja jatkumo siitä ensimmäisiin työsuhteisiin", hän kertoo.
Kaksoistutkinto saattaa Sormusen mielestä herättää joskus myös
kielteisiä mielikuvia: "Kaksoistutkinto voi välittää kuvaa broilerista
tai viestiä niin sanottua kiltin tytön syndroomaa. Opitun hyödyntäminen
jo opintojen aikana käytännön työelämässä on arvokkaampaa."
Meri Laitinen
Työkokemus voittaa opintopistekasan
Tekniikan Akateemisten Liiton koulutus- ja työllisyysasiamies Arja Lindforsin mukaan
TEKin jäsenrekisteristä kaksoistutkinnon suorittaneita löytyy noin 140,
mikä on prosentuaalisesti vähän 42 000 henkilön jäsenistöstä.
"Tyypillisimmät kaksoistutkinnot ovat diplomi-insinööri-kauppatieteiden
maisteri tai diplomi-insinööri-filosofian maisteri. Noin sadan
paikkeilla ovat myös ne henkilöt, joilla on yksi tutkinto tekniikasta
(DI, TkL, TkT) ja tällä hetkellä opiskelevat vielä toista tutkintoa,
mutta se on kesken", Lindfors kertoo.
TEKin urapalveluyksikön johtaja Sari Taukojärvi huomauttaa,
ettei kaksoistutkinto ole automaattinen takuu siitä, että henkilö
pääsee siirtymään sujuvammin työmarkkinoille, saa paremman työpaikan
tai luo menestyksekkäämmän työuran. "Pelkkä tutkintojen suorittaminen
ei riitä: tulee varmistaa, että kertyy osaamista, eikä vain
mekaanisesti kerättyjä opintopisteitä. Siksi opiskelun ohella on
tärkeää saada myös työkokemusta kesätöistä ja harjoittelupaikoista.
Yksikin tutkinto yhdistettynä monipuoliseen työkokemukseen ja
motivoituneeseen työskentelyasenteeseen on työmarkkinoiden kannalta
kiinnostava yhdistelmä."
"TEKin vuonna 2007 tekemään kesätyökyselyyn vastanneet opiskelijat
arvioivat kaikkein merkittävimmäksi vaikuttajaksi jo kesätyöpaikan
saamiselle olleen oman osaamisensa. Oman työmarkkina-arvon kannalta on
myös tärkeä muistaa, että omaa ammatillista osaamistaan on valmis
päivittämään tai laajentamaan tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Kaksoistutkinnon suorittaneenkin tulee jatkaa osaamisensa kehittämistä.
Työmarkkinat arvostavat sitä, että hoitaa työtehtävänsä vastuullisesti
tuoreella osaamisella ja saa aikaan jotain", Taukojärvi muistuttaa.
Taukojärven mukaan monialaosaamista voi hankkia myös muilla
tavoilla. "Kahden perustutkinnon suorittaminen ei välttämättä ole
kaikille toimivin vaihtoehto. On myös mahdollista suorittaa ensin yksi
perustutkinto, siirtyä työelämään ja esimerkiksi työn ohella tehdä
työelämälähtöisesti suunniteltu täydennyskoulutustutkinto.
Perustutkinnot on suunniteltu jatkoksi toisen asteen opinnoille. Toisen
kokonaisen perustutkinnon suorittaminen ei siten ole paras tapa hankkia
lisäosaamista, jos on jo yksi perustutkinto suoritettuna."
Meri Laitinen
