Meillä kaikilla on varmasti kokemusta asioiden tekemisestä viimeisellä mahdollisella hetkellä. Valvotaan yöllä, kun tiedetään, että harkkatyö pitää palauttaa huomenna, tai luetaan kokeeseen edellisenä päivänä. Vaikka kuinka tietää aikataulun etukäteen ja suunnittelee tekevänsä asiat ajoissa, niin tulee kaikkea muuta kiireellisempää, ja asiat vain jäävät. Olen useamman kerran luvannut itselleni parantaa tapani. Vain joutuakseni toteamaan, ettei se taas hyvin mennyt. Ja ensi yönä valvotaan, kun valmista pitää olla huomenna.

Sama vika tuntuu vaivaavan koulun hallintoa. Asiat tehdään vasta kun on pakko. Valitetaan että on niin paljon tekemistä, ettei asioita vain ehdi tekemään ajoissa. Tai sitten joku muu on myöhässä, eikä siihen ole itse voinut vaikuttaa. Näinkin voi toki joskus käydä, mutten jaksa uskoa, että niin kävisi jatkuvasti. Tai sitten koko systeemi on mätä. Työmäärä on kuitenkin sama riippumatta siitä missä vaiheessa se tehdään.

Olen ottanut yhdeksi tehtäväkseni hallinnon elimissä valittaa tästä myöhästelystä. Siis siitä, että asioita tuodaan suoraan kokoukseen, vaikka esityslistojen ja taustamateriaalien pitäisi tulla kolme päivää ennen kokousta. Koska en itse aina saa asioita tehtyä ajoissa, olen joutunut miettimään, millä oikeutuksella voin vaatia sitä muilta.

Syy on oikeastaan varsin yksinkertainen, minulle dl olisi kolme päivää ennen kokousta. Jos omat juttuni ovat myöhässä kärsin: lähinnä itse, mutta esimerkiksi TKK:n hallituksessa käsitellään koko koulua vaikuttavia asioita.

Toinen kunnollisen aikataulutuksen puutteesta koululla kertova asia on se milloin asiat tuodaan päätettäviksi. Asiat tuodaan kokouksiin siinä vaiheessa, kun ennen seuraavaa kokousta päätös pitää lähettää jo eteenpäin jollekin ylemmälle elimelle. Muutaman kerran on tehnyt mieleni pöydätä asia ihan vain selvittääkseni, mitä sitten tapahtuisi. Järjestetäänkö ylimääräinen kokous vai todettaisiinko vain että ollaan sitten myöhässä.

Luonnollisesti minulla on myöskin täysin yksipuolinen ratkaisu kumpaankin näistä ongelmista, mutta varmasti keksitään hyviä syitä miksi ne eivät voisi koskaan toimia. Otetaan asiat käsittelyyn päättävässäkin elimessä jo siinä vaiheessa, kun niitä ei ole pakko päättää. Kestetään se, että päätös jää seuraavaan kokoukseen. Samalla päästään ensimmäisestä ongelmasta. Asioihin voi rauhassa tutustua kokousten välisen ajan, vaikka ne olisivatkin tulleet pöydälle.

TKY:n hallitus, koulutuspoliittiset asiat