Suomen urheiluliitto (SUL) on lähestynyt TKY:tä tiedustellen mahdollisuutta vuokrata tiloja Teekkarikylästä mahdollisesti järjestettävien vuoden 2005 yleisurheilun MM-kilpailujen kisakyläksi. TKY:n hallitus päätti esittää edustajistolle, että tämä valtuuttaa hallituksen ja taloustoimikunnan lisäneuvotteluihin Teekkarikylän vuokraamiseksi vuoden 2005 yleisurheilun MM-kilpailujen kisakyläksi.
Tämä nyt jo historiallinen maininta löytyy TKY:n hallituksen tammikuussa 2002 pitämän kokouksen pöytäkirjasta. Vain pari päivää myöhemmin Otaxin uutisryhmissä käynnistyi kiivas, aina tähän päivään saakka jatkunut keskustelu aiheesta. Aluksi keskustelua leimasi huhujen vatvominen ja Teekkarikylän asukkaiden etujen kiivas puolustaminen.
Helmikuussa 2002 Minna kertoi, että Kansainvälinen yleisurheiluliitto avasi MM-kilpailujen kisapaikan uudelleen hakuun Lontoon vetäydyttyä kisahankkeesta. “Kisahankkeet ovat aina kassavirraltaan positiivisia ja kansallisesti merkittäviä hankkeita, joten SUL haluaa olla aktiivinen asiassa”, Minna kertoi. SUL päätti hakea kisoja Helsinkiin.
Teekkarikylällä on pitkä ja maineikas historia suurten yleisurheilukilpailujen majoituspaikkana toimimisesta. Edellisen kerran Kylä vuokrattiin urheilijoille vuoden 1994 EM-kilpailuiden ajaksi. Tätä ennen urheilijat valtasivat Kylän vuosina 1983, 1971 ja tietenkin olympiavuonna 1952.
Alusta alkaen nähtiin, että kisakylähankkeeseen osallistuminen voisi tuoda ylioppilaskunnalle merkittäviä hyötyjä. Esimerkiksi Teekkarikylän laajentamiseen saatettaisiin saada vauhtia kisojen myötä. Helmikuussa 2002 Aki lupasi, että asiasta tiedotetaan sitä mukaan, kun se etenee. Toisaalta Kylän tyhjentämisestä asukkaille koituvat ikävyydet haluttiin ottaa alusta saakka huomioon. Teekkarikylän uutisryhmä osoitti välittömästi tehokkuutensa viestintäkanavana, sillä tasan neljä minuuttia Akin ensimmäisen viestin jälkeen Jorma halusi tietää kuinka Kylän “tyhjennys” hoidettaisiin? Keskustelu oli avattu.
Seuraavaksi muistutettiin, että vuokrasopimuksissa lukee pienellä präntillä, että ylioppilaskunta voi edustajiston päätöksellä ottaa poikamieskylän asunnon käyttöönsä enintään kuukaudeksi 1.6.–31.8. välisenä aikana. Asukkaalta ei peritä vuokraa käyttöönottoajalta, mutta asukkaan on muutettava tavaroineen pois.
Tämä ei kuitenkaan tyydyttänyt kaikkia: ”Minusta se on sama lukeeko se vuokrasopimuksessa vai ei, niin tuollainen on erittäin harmittavaa, ja itse en ainakaan tuollaisen päätöksen kannalla olisi pätkääkään. Miettii millaista haittaa sekä taloudellisesti että vaivan kannalta tuo asukkaalle aiheuttaa, niin tuo on aivan järjetöntä.”
Kuten uutisryhmäkeskusteluissa onneksi aina silloin tällöin käy, seurasi tunteidenpurkauksia analyyttisempi keskustelu. Jani pohti, että jos Teekkarikylä halutaan asuttaa urheilijoilla, niin ”TKY saisi erinomaisen otteen päättäjien palleista, joita puristelemalla saa sitten kaikennäköisiä kivoja etuja”. Luvassa voisi olla esimerkiksi kaavoituksen runnominen läpi, niin että TKY saisi rakentaa lisää opiskelija-asuntoja Otaniemeen ja vieläpä edullisella ARAVA-lainalla, mihin
HOASilla oli Janin mukaan ollut siihen saakka monopoli. ”Koska urheilu on monille päättäjille lähempänä sydäntä kuin opiskelijoiden eläminen, tässä voisi olla hyvä sauma.”
Lisäksi epäiltiin, että Otahallin voisi saada samalla kuntoon ja ylioppilaskunnan tilille saattaisi pamahtaa noin 500 000 euroa kylmää käteistä hotellitoiminnasta. Miinuspuolena olisi tietenkin Poikamieskylän tyhjentäminen, mutta elokuussa jopa puolet kämpistä saattaisi olla muutenkin tyhjillään.
Seuraavaksi pohdittiin mihin uudet talot voisi mahdollisesti rakentaa. Helmikuussa 2002 Mikko esitti onnistuneen veikkauksen Smökin parkkipaikan ja Niemen itärannan rakentamisesta.
Vuonna 2002 Ari teki saman kulttuuriteon kuin Polyteekkari nyt, eli kävi news-arkistoista läpi vuoden 1994 kisakyläkeskustelut. ”Sekä urheilijat että kisojen järjestäjät olivat erittäin tyytyväisiä Otaniemen kisakylään. Asukkaiden tunnot vaihtelivat neutraalista raivostuneeseen ja TKY:n työntekijät yrittivät parhaansa mukaan minimoida niitä haittoja, jotka kisakylästä asukkaille aiheutui. Suurin paine kohdistui asuntotoimiston väkeen, joka sai useamman kerran kuulla kunniansa ja useimmiten aiheetta. Kyllä itseänikin rupesi jossakin vaiheessa ottamaan sen verran pannuun, että jätin boikottimielessä oman Access All Areas -kisapassini käyttämättä.”
Arin mukaan osa asukkaista ei ollut varautunut ajoissa vuokrasopimuksiin kirjattuun muuttovelvoitteeseen ja viranomaisilta tuli viime hetkillä mielen- ja aikataulunmuutoksia esimerkiksi poistumisteiden ja alueen aitaamisen kanssa.
”Teekkarit oli totutettu pois kesäisestä muuttamisvelvoitteesta lopettamalla kesähotellin pyörittäminen muutamaa vuotta aiemmin. Asukkaille oli muuttoruljanssista oma harminsa, mutta oli hankkeesta positiivisen kassavirran lisäksi muutakin hyötyä. Solut tyhjennettiin ja siivottiin perusteellisesti, ja pintoja kunnostettiin hieman sekä asukkaiden, että urheilijoiden jäljiltä. Asujaimisto nuorentui jonkin verran, sillä osa vanhemmista asukkaista päätti muuttaa pois lopullisesti.”
Tuomas ja Tapio muistelivat, että vuoden 1994 kisojen aikaan kylään järjestettiin jonkinnäköinen väliaikaissijoitus sellaisille huonekaluille ja tavaroille, joita asukkaat eivät halunneet raahata kauemmaksi. Toisaalta vuoden 1994 kisakyläoperaatiosta asukkaiden mieleen oli kuulemma jäänyt lähinnä Teekkarikylän aitaaminen, liikkumisen vaikeutuminen ja ”yleinen ihmisten sydäntä raastava tuska, kun joutuivat häädetyiksi kodeistaan ympyrää juoksevien atleetikkojen tai rautapalloa nakkelevien bulgarialaisten kuulantyöntäjänaisten tieltä”.
Janin mukaan TKY lupaili vuonna 1994 hankkivansa korvikeasuntoja, muttei sitten tehnytkään mitään. ”Vuonna 1994 TKY:n taloudellinen tila oli perseestä joten tämä on jotenkuten ymmärrettävää. Tällä kertaa tätä tekosyytä ei enää kuitenkaan ole. TKY on velvollinen tekemään jotain poikamiesmarttyyriensä puolesta. Tässä tapauksessa 10 000 jäsenen etu jyrää 850:n vähemmistön, mutta tulen silti äänestämään esitystä vastaan ellei TKYH selkeästi sitoudu avittamaan niitä jotka saa kenkää. Erityisesti ulkomaalaisten ja ulkopaikkakuntalaisten osalta ei ole helppoa löytää kämppää muuten”, Jani pohti. Teemu puolestaan muistutti, että ei ole Teekkarikylän asukkaiden vika, että Kylässä asuminen on mukavaa ja edullista.
Vuonna 2002 monissa viesteissä korostettiin, että Kylä kuuluu koko ylioppilaskunnalle: ”Kylän autonomiakiihkoilun ollessa aikoinaan pahimmillaan asukasdemokratiaelimien viesti muulle ylioppilaskunnalle oli, että Kylä kuuluu kyläläisille. Tämä paikallissosialistinen kokeilu johti muun muassa siihen, että Kylän kiinteistönhoitoa laiminlyötiin, jotta vuokrataso pysyisi mahdollisimman alhaisena.”
Monet toivoivat, että Kylän kehittämisessä ”täytyy ottaa huomioon myös vuosikymmenten perspektiivi lyhyen tähtäimen operoinnin lisäksi”. Edustajistolta toivottiin tervettä harkintaa ja viisautta. ”Pitää punnita, ylittääkö mahdollisesta sopimuksesta ylioppilaskunnalle, siis nykyiselle ja tuleville teekkarisukupolville saatava hyöty muuttovelvoitteesta huolimatta teekkarikylän asumispaikakseen valinneiden jäsenten maksimissaan kahden muuton ja kuukauden evakon aiheuttaman vaivan.”
Pian tämän jälkeen, keväällä 2002 edustajisto päätti valtuuttaa hallituksen ja taloustoimikunnan lisäneuvotteluihin Teekkarikylän vuokraamiseksi vuoden 2005 yleisurheilun MM-kilpailujen kisakyläksi. Päätöksen perustelut eivät jättäneet enää juurikaan tilaa ylimääräisille mutinoille. Teekkarikylää olisi mahdollista laajentaa aravalainalla Servin mökin parkkipaikan tontille ja Otaniemen itärannalle, ja Otahallin peruskorjausta voitaisiin jatkaa.
Tämän jälkeen Jyrry kertoi mielenkiintoisia uutisia Kauppalehdestä: ”Kisabudjetissa on varauduttu järjestäjille pakollisina lankeaviin majoituskuluihin vajaat neljä miljoonaa dollaria ja liki saman verran hallinnollisiin kuluihin. Turvajärjestelyt nielevät kaksi miljoonaa dollaria.”
Jotkut uutisryhmäkeskusteluihin osallistuneet suosittelivat kisakylän sijoittamista esimerkiksi Korsoon tai Santahaminaan, mutta Otaniemellä katsottiin olevan lukuisia etuja kisakylän sijoituspaikaksi.
”Kisakylältä vaaditaan muitakin fasiliteetteja kuin pelkästään asuntoja. Ruokailu on yksi aika kriittinen: paikalla pitäisi olla ympärivuorokautinen ruokinta 3000 ihmisille. Ihan mikä tahansa lähikuppila siihen ei pysty, mutta Dipolissa löytyy mitä parhaimmat valmiudet tähän. Lisäksi alueen pitäisi olla hyvien kulkuyhteyksien päässä kisapaikoista. Tämän lisäksi muita hyödyllisiä ominaisuuksia olisivat muun muassa hotelli, urheilutilat harjoitteluun, kongressitiloja kokouksille, turvallisuussyistä hyvä eristettävyys sekä vielä mieluiten kaunis ympäristö. Hyvä tietoliikenneinfrastruktuurikaan ei varmaan kamalasti haittaa.”
Joulukuussa 2002 uutisryhmiin alkoi tipahdella tietoja Teekkarikylän laajennuksen kaavoittamishankaluuksista, mutta näistäkin ongelmista alettiin selvitä kuiville vesille seuraavan vuoden puolella. Minna kirjoitti toukokuussa 2003, että Teekkarikylän laajennuksen rakennustyöt voivat käynnistyä jo tulevana kesänä. ”Kaavamuutos hyväksyttäneen Espoon kaupunginvaltuustossa kesäkuun alussa.”
Syyskuussa 2003 Matti kertoi, että Jämeränaukion kiinteistön rakentamisen urakkasopimus oli allekirjoitettu SRW Westerlundin kanssa, mutta Otarannan kohtalo on yhä Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltävänä. ”Koko kaava tuskin kaatuu, mutta asuntojen rakentamisen aloittaminen saattaa viivästyä.” Onneksi valitukset kaatuivat jo pari kuukautta myöhemmin.
Koska ajatus vanhojen uutisryhmäkeskustelujen esille kaivamisesta on hieman pelottava, siteerataan kirjoittajia vain etunimillä.