Polyteekkari

Koulun hallinnon ja kurssijärjestelyt yhteen nivovan Oodi-järjestelmän kehitys alkoi vuonna 1995. Tällöin projektissa oli mukana kuusi yliopistoa. Nyt mukana on 12 koulua.

Järjestelmälle on naurettu useita kertoja, koska se ei tunnu valmistuvan ikinä ja se on syönyt resursseja mukana olevilta oppilaitoksilta. TKK:n opintotoimiston johtaja Anneli Lappalainen kertoo, että Oodin perustoiminnot olivat valmiina jo vuonna 2000.

”Viime vuosien aikana järjestelmään on lisätty moduleita, jotka tuovat siihen lisää ominaisuuksia”, Lappalainen selventää. Hän kertoo, että kukin projektissa mukana oleva yliopisto hyödyntää järjestelmän osasia omaan tahtiinsa: ”Helsingin yliopisto on ottanut kaikki uudet toiminnot käyttöön melkein välittömästi niiden valmistumisen jälkeen.” TKK:ssa on kuitenkin haluttu varmistaa ennen käyttöönottoa, että järjestelmän uudet palaset todella toimivat.

Oodin kehitystyö on tullut maksamaan joitakin miljoonia euroja, mutta opiskelija ei juuri ole huomannut sen olemassaoloa. Lappalainen kertoo, että järjestelmän vahvuudet tulevat esille siinä, että koulun sisäinen hallinnointityö on yksinkertaistunut: tiedot sekä kursseista että opiskelijoista löytyvät samasta paikasta, ja Oodi huolehtii työläiden tilastojen tekemisestä.

”Muutaman vuoden sisällä voimme todennäköisesti luopua nykyisestä Topi-järjestelmästä. Oodiin on tulossa toiminto, joka mahdollistaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisen”, Lappalainen toteaa. Hän kertoo, että web-pohjaiset käyttöliittymät sekä opiskelijoille että opettajille ovat työn alla.

Suurin ongelma järjestelmän kehityksen tiellä on Lappalaisen mielestä yliopistojen muodostaman organisaation laajuus – asiat etenevät hitaasti, koska päätökset tehdään yhdessä. Oodin kehittäjien resursseja syö myös tulossa oleva tutkintorakenneuudistus: ”Uudistuksen takia järjestelmään on tehtävä muutoksia. Kaikki uudet yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa, ja siksi niihin ei voida varautua”, Lappalainen sanoo.

”Tällä hetkellä olen tyytyväinen Oodiin, ja se on ollut ehdottomasti siihen satsattujen rahojen arvoinen”, Anneli Lappalainen toteaa.




	TKK siirtyy Oodi-aikaan maltillisesti Santtu Kallionpää [email protected] Koulun hallinnon ja kurssijärjestelyt yhteen nivovan Oodi-järjestelmän kehitys alkoi vuonna 1995. Tällöin projektissa oli mukana kuusi yliopistoa. Nyt mukana on 12 koulua. Järjestelmälle on naurettu useita kertoja, koska se ei tunnu valmistuvan ikinä ja se on syönyt resursseja mukana olevilta oppilaitoksilta. TKK:n opintotoimiston johtaja Anneli Lappalainen kertoo, että Oodin perustoiminnot olivat valmiina jo vuonna 2000. ”Viime vuosien aikana järjestelmään on lisätty moduleita, jotka tuovat siihen lisää ominaisuuksia”, Lappalainen selventää. Hän kertoo, että kukin projektissa mukana oleva yliopisto hyödyntää järjestelmän osasia omaan tahtiinsa: ”Helsingin yliopisto on ottanut kaikki uudet toiminnot käyttöön melkein välittömästi niiden valmistumisen jälkeen.” TKK:ssa on kuitenkin haluttu varmistaa ennen käyttöönottoa, että järjestelmän uudet palaset todella toimivat. Oodin kehitystyö on tullut maksamaan joitakin miljoonia euroja, mutta opiskelija ei juuri ole huomannut sen olemassaoloa. Lappalainen kertoo, että järjestelmän vahvuudet tulevat esille siinä, että koulun sisäinen hallinnointityö on yksinkertaistunut: tiedot sekä kursseista että opiskelijoista löytyvät samasta paikasta, ja Oodi huolehtii työläiden tilastojen tekemisestä. ”Muutaman vuoden sisällä voimme todennäköisesti luopua nykyisestä Topi-järjestelmästä. Oodiin on tulossa toiminto, joka mahdollistaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisen”, Lappalainen toteaa. Hän kertoo, että web-pohjaiset käyttöliittymät sekä opiskelijoille että opettajille ovat työn alla. Suurin ongelma järjestelmän kehityksen tiellä on Lappalaisen mielestä yliopistojen muodostaman organisaation laajuus – asiat etenevät hitaasti, koska päätökset tehdään yhdessä. Oodin kehittäjien resursseja syö myös tulossa oleva tutkintorakenneuudistus: ”Uudistuksen takia järjestelmään on tehtävä muutoksia. Kaikki uudet yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa, ja siksi niihin ei voida varautua”, Lappalainen sanoo. ”Tällä hetkellä olen tyytyväinen Oodiin, ja se on ollut ehdottomasti siihen satsattujen rahojen arvoinen”, Anneli Lappalainen toteaa.