Opiskelijoiden elämään on ensi vuonna luvassa niin paljon muutoksia, että äkkiseltään hirvittää. Tutkintorakenneuudistuksesta TKK:lla vastaavan työryhmän puheenjohtaja, vararehtori Olavi Nevanlinna kuitenkin vakuuttaa, että huolestumiseen ei ole aihetta. Suurimmat muutokset koskevat pääasiassa ensi syksynä opintonsa aloittavia, ja nykyiset opiskelijat voivat jatkaa opintoja lähes entiseen malliin.
Nykyisiä opiskelijoita koskettaa eniten uusi lukuvuosimalli, joka otetaan käyttöön ensi vuoden syksyllä. Uudessa lukuvuosimallissa opetusta annetaan neljässä kuuden viikon jaksossa. Pidempi kevätlukukausi on huomioitu hiihtoloman ja pääsiäisen tienoille sijoittuvilla ”lukulomilla” ja teekkareille ehdottomasti asiaan kuuluvalla vappu-tauolla.
Jatkossa tentit sijoitetaan pääsääntöisesti jaksojen lopuissa oleviin tenttiviikkoihin. Näin tentteihin pystyy toivottavasti keskittymään nykyistä paremmin, eikä tenttien ja pakollisten harjoitusten päällekkäin menemisestä pitäisi enää olla pelkoa. Samalla tavalla kuin jotkut kurssit voivat kestää nyt koko lukuvuoden ajan, saattaa osa kursseista kestää jatkossakin useamman periodin ajan.
Nykyisten opiskelijoiden siirtyminen uuteen tutkintorakenteeseen on yritetty tehdä mahdollisimman yksinkertaiseksi. Ensi syksynä kaikilla opiskelijoilla on oikeus siirtyä opiskelemaan uuden tutkintoasetuksen mukaisesti, mutta TKK toivoo, että vanhat opiskelijat jatkavat opintojaan nykyiseen malliin. Nykyisestä mallista on tarkoitus luopua kokonaan vasta vuonna 2010.
Uudessa kurssijaon moduulimallissa opinnot pilkotaan aikaisempaa pienempiin kokonaisuuksiin eli moduuleihin. Moduuleja suunnitellaan parhaillaan osastoittain, mutta jokaiseen moduuliin olisi tarkoitus järjestää samaan aikaan suoritettavaksi sopivia kursseja.
Vararehtori Nevanlinnan mukaan uusi malli lisää opiskelijoiden valinnanvaraa. Vaikka yksittäisten kurssien kohdalla vaihtoehtojen määrä tulee jatkossa kaventumaan, voi opiskelija valita laajempia, pääasiassa 20 opintopisteen suuruisia moduulikokonaisuuksia useammista vaihtoehdoista oman kiinnostuksen mukaan.
– Voisi sanoa, että isoissa asioissa opiskelijoiden valinnanvapaus lisääntyy, mutta pienissä pienenee, Nevanlinna sanoo.
Tulevat muutokset liittyvät suoraan opintoasioista vastaavien ikuisuuksia jauhamaan Bolognan prosessiin. Tällä tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan sitä, että eurooppalaiset yliopistot ovat siirtymässä kaksiportaisiin tutkintoihin, joiden pitäisi olla sisällöltään yhtäläisiä tai ainakin vertailukelpoisia noin 40 Euroopan maassa. TKK:n uusi tutkintosääntö on tarkoitus hyväksyä korkeakoulun hallituksen 13. joulukuuta pidettävässä kokouksessa.
Muutosten suunnittelu on työllistänyt tänä vuonna valtavasti niin TKK:n kuin TKY:n opintoasioista vastaavia, mutta muuten tutkintojen kaksiportaistamiseen tai uuteen lukuvuosimalliin ei katsota liittyvän sinänsä mitään varsinaisia ongelmia. Ensi vuonnakin uudet opiskelijat valitaan suoraan suorittamaan diplomi-insinöörin tutkintoa, eli uutta tekniikan kandidaatin tutkintoa tarjotaan opiskelijoille lähinnä (toissijaiseksi) vaihtoehdoksi.
Uusilla opiskelijoilla opintoviikot korvataan opintopisteillä, mutta nykyiset opiskelijat voivat suunnitella lukujärjestystä jatkossakin opintoviikkojen perusteella. Ainakin alkuvaiheessa opinto-oppaissa kurssien laajuudet ilmoitetaan niin opintoviikoissa kuin -pisteissäkin. Uuden yliopistoasetuksen mukaan alemman korkeakoulututkinnon laajuus on jatkossa 180 opintopistettä ja ylemmän yhteensä 300 pistettä. Asetuksen mukaan opinnot tulee voida suorittaa yhteensä viidessä lukuvuodessa.
Teekkareiden kohdalla yksi suurimmista ongelmista tulee todennäköisesti muodostumaan siitä, että samalla kun tutkinto rinnastetaan nykyisin 160 opintoviikon suuruisiin yliopistotutkintoihin, tulee opintotukikuukausien määrä laskemaan todennäköisesti samalla
60:sta 55:een.
Toisaalta DI-tutkinnon katsotaan paisuneen vuosien varrella hieman tarpeettomastikin, joten jatkossa opinto-oppaista saatetaan pudottaa pois joitakin kursseja tai kurssisisältöjä mitoitetaan uudelleen. Tämä jää kuitenkin vielä nähtäväksi.