Vastavalmistunut voi saada ison asuntolainan, mutta siihen tarvitaan muutakin kuin tutkintotodistus.

Pankit suhtautuvat vastavalmistuneisiin lainanhakijoihin myönteisesti. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee: millaiset ovat asiakkaan tulot, mikä on hänen parisuhdetilanteensa, löytyykö säästöjä tai vakuuksia. Apulaisjohtaja Anssi Huhta Aktian Kolmen Sepän konttorista pukee sanoiksi monen pankinjohtajan näkemyksen, että kaikkein tärkein tekijä on säännöllinen tulovirta.

Yhtenä vaikuttimena voi silti toimia sekin, mille alalle ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut on suuntaamassa.

Pankinjohtaja Liisa Kapanen Nor­dea Espoo-Tapiolan konttorista sanoo, ettei heillä aseteta tutkintonimikkeitä jonoon. Diplomi-insinöörit ovat samassa asemassa kuin muukin akateeminen työvoima. Sen sijaan esimerkiksi kasvavalle toimialalle valmistuneella voi olla hitusen muita paremmat neuvottelulähtökohdat. ”Toimialojen kehittymistä seuraamme ilman muuta jo sijoitusnäkökulmasta.”

”Jos asiakas on menossa määräaikaiseen työhön yritykseen, jossa on hiljattain irtisanottu iso määrä ihmisiä, herää tietysti kysymys”, muotoilee Sampo-pankin Leniita Ståhlhammar, joka työskentelee konttorinjohtajana Isossa Omenassa.

Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajan Matti Inhan mielestä on itsestään selvää, että ammatti vaikuttaa lainan myöntämiseen. Yleisesti tiedetään, mitkä ovat akateemisia matalapalkka-aloja. ”Lääkärit taas ovat esimerkki ammattikunnasta, jolle varmasti riittää töitä. It-yritykset ovat tällä hetkellä taantumassa, mutta toisaalta it-taitoja tullaan tarvitsemaan. Otsikkotasolla on tullut seurattua keskustelua siitä, valmistuuko diplomi-insinöörejä liikaa. Mutta kyllä esimerkiksi vastavalmistunut DI-pariskunta on meillä potentiaalinen asuntolainan saaja.”

Pankinjohtaja Pekka Sarvi-Peräkylä Osuuspankkikeskuksesta ilmoittaa, ettei Osuuspankki tarkkaile lainanhakijoiden toimialoja.

Matti Inha mainitsee, että työttömyyskassan jäsenyys on lainaa hakevalle merkittävä plussa. Liisa Kapanen taas nostaa esiin opiskeluaikaisen vuokran ja opintojen rahoitustavan. Jos asiakas on selvinnyt isohkosta vuokrasta vaikeuksitta, hän todennäköisesti selviää myös lainanlyhennyksistä. Opintojen rahoittaminen työllä opintolainan sijaan on merkki määrätietoisuudesta.

Ensiasunnon ostajalla on mahdollisuus saada asuntolainaansa valtiontakaus, ja asunnon oma vakuusarvo on yleensä 70–75 prosenttia kauppahinnasta. Valtio edellyttää 15 prosentin omarahoitusta. Lisävakuuksia tarvitaan, mikäli asunto rahoitetaan kokonaisuudessaan lainalla.

Erittäin väljänä nyrkkisääntönä Kapanen laskee, että 1500 euron käteen jäävillä tuloilla voisi saada 75 000–100 000 euroa lainaa, kun takaisinmaksuaika on 25 vuotta. Yhteensä 3000 euroa nettona ansaitseva esimerkkipariskunta voisi ostaa jopa 200 000 euron asunnon, edellyttäen ettei asiakkailla ole muuta velkaa.

Pankit kilpailevat asiakkaista korkomarginaalilla, joka lisätään markkinakoron tai kiinteän koron päälle. Se on suuruudeltaan 0,6 prosentista ylöspäin. Alimpiin marginaaleihin pääsevät yleensä lainanottajat, joilla oman rahoituksen osuus on suuri ja jotka käyttävät monipuolisesti pankin palveluita. Vastavalmistuneille tarjottu marginaali voisi tällä hetkellä olla 0,8 prosenttia. Sammon Ståhlhammar tosin lupailee varovasti, että esimerkkipariskunta voisi saada asuntolainaa 0,7 prosentin marginaalilla, jos he sitoutuvat samalla rahastosäästämiseen. Alle 30-vuotiailla akateemisilla tulovirran lasketaan alkupalkoista vielä kasvavan.

Työsuhteiden pätkittäisyys ei sinänsä ole lainansaannin este. Kapasen ja Sarvi-Peräkylän mukaan peräkkäiset määräaikaissuhteet tulkitaan vakituiseksi työksi. Sarvi-Peräkylän mielestä jotain näyttöä työhistoriasta pitää kuitenkin jo olla. ”Tulevaisuutta ei voi diskontata”, hän toteaa. Huhta neuvoo ottamaan mukaan uudesta työpaikasta allekirjoitetun sopimuksen, vaikka säännöllisiä kuukausituloja ei juuri sillä hetkellä vielä olisikaan.

Lainakulujen kohtuullinen osuus nettotuloista on Nordean Kapasen mukaan 30–35 prosenttia. Hypoteekkiyhdistyksen Inha pitää 40–45 prosenttiakin vielä mahdollisena. Osuuspankin Sarvi-Peräkylä toteaa pankkinsa käyttävän yksilöllisempiä arviointimenetelmiä, joissa kulutusmenot katsotaan tapauskohtaisesti.