TKK:n avajaisissa kannettiin huolta opetuksen tasosta
Mikko Arvinen
[email protected]
Jos TKK rehtori Matti Pursula saisi päättää, ei DI-koulutusta laajennettaisi Jyväskylään. Myös Kuopio saisi jatkossa tyytyä mieluummin maistereihin kuin diplomi-insinööreihin.
Lukuvuoden avajaisissa 9. syyskuuta puhunut rehtori Pursula totesi, että toisin kuin Jyväskylässä ja Kuopiossa, TKK:n oppimisympäristö on ”insinöörikoulutuksen tradition kyllästämää”. Yliopistoilta tämä laadukasta insinöörikoulutusta tukeva pohja sen sijaan puuttuu, ja jää puuttumaankin ilman monipuolista teknisten tieteiden perusopetusta. TKY:n hallituksen puheenjohtaja Matti Kuronen ja liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (sd.) olivat rehtori Pursulan kanssa samoilla linjoilla, vaikka ministeri Luhtanen ei suoraan maininnutkaan eri paikkakuntien nimiä puheessaan.
”Julkisuudessa esillä ollut ajatus yksityiskohtaisesta, alueen väestömäärään nojaavasta aloituspaikkojen säätelystä on kummajainen, joka ei sovi yhä kansainvälistyvimmille koulutusmarkkinoille. On selvää, että yliopistojen toivottu profiloituminen ja laadun kohottaminen jäävät pelkäksi tyhjäksi sanaksi, jos aluelähtöisyys korostuu siihen mittaan, että kaikkea korkeinta opetusta ja tutkimusta tulisi olla tarjolla jokaisessa yliopistossa kaikilla alueilla”, ministeri Luhtanen sanoi.
Matti Kuronen vaati TKK:n sisäänottomäärien pienentämistä entisestään. ”Strategiaksi on valittu laatuun keskittyminen. Mielestäni määrä, on se sitten opiskelijoiden tai tutkintojen määrä, on oikein hyvä hinta maksettavaksi tuosta laadusta”, Kuronen sanoi.
Kuronen hyödynsi myös tilaisuutta päästä kertomaan liikenneministerille opiskelijoiden metro-terveisiä. Kurosen mukaan Espoossa varsinkin kokoomus tuntuu vieroksuvan tehokasta, pääkaupunkiseudun yhdistävää liikenneratkaisua. Järkisyillä perustellen, sopivalla rahoitusmallilla ja ”perinteisellä siltarumpupolitiikalla” metron saaminen ei Kurosen mukaan voi olla muuta kuin lyhyen ajan kysymys.
Kaikissa puheissa viitattiin TKK:n entisen rehtorin Paavo Urosen tekemään tuoreeseen selvitykseen teknillistieteellisen opetuksen alueellisista vaikutuksista ja muutostarpeista. Uronen esittää raportissaan, ettei tekniikan alan kandidaattitason koulutusta tulisi lisätä nykyisestä. Joidenkin tilastojen mukaan Suomessa koulutetaan väestömäärään suhteutettuna eniten diplomi-insinöörejä maailmassa. Urosen raportin mukaan Suomessa suoritettiin vuonna 2003 2318 tekniikan alan perustutkintoa, 131 lisensiaatin tutkintoa ja 203 tohtorin tutkintoa.
Lukuvuoden avajaisissa 9. syyskuuta puhunut rehtori Pursula totesi, että toisin kuin Jyväskylässä ja Kuopiossa, TKK:n oppimisympäristö on ”insinöörikoulutuksen tradition kyllästämää”. Yliopistoilta tämä laadukasta insinöörikoulutusta tukeva pohja sen sijaan puuttuu, ja jää puuttumaankin ilman monipuolista teknisten tieteiden perusopetusta. TKY:n hallituksen puheenjohtaja Matti Kuronen ja liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (sd.) olivat rehtori Pursulan kanssa samoilla linjoilla, vaikka ministeri Luhtanen ei suoraan maininnutkaan eri paikkakuntien nimiä puheessaan.
”Julkisuudessa esillä ollut ajatus yksityiskohtaisesta, alueen väestömäärään nojaavasta aloituspaikkojen säätelystä on kummajainen, joka ei sovi yhä kansainvälistyvimmille koulutusmarkkinoille. On selvää, että yliopistojen toivottu profiloituminen ja laadun kohottaminen jäävät pelkäksi tyhjäksi sanaksi, jos aluelähtöisyys korostuu siihen mittaan, että kaikkea korkeinta opetusta ja tutkimusta tulisi olla tarjolla jokaisessa yliopistossa kaikilla alueilla”, ministeri Luhtanen sanoi.
Matti Kuronen vaati TKK:n sisäänottomäärien pienentämistä entisestään. ”Strategiaksi on valittu laatuun keskittyminen. Mielestäni määrä, on se sitten opiskelijoiden tai tutkintojen määrä, on oikein hyvä hinta maksettavaksi tuosta laadusta”, Kuronen sanoi.
Kuronen hyödynsi myös tilaisuutta päästä kertomaan liikenneministerille opiskelijoiden metro-terveisiä. Kurosen mukaan Espoossa varsinkin kokoomus tuntuu vieroksuvan tehokasta, pääkaupunkiseudun yhdistävää liikenneratkaisua. Järkisyillä perustellen, sopivalla rahoitusmallilla ja ”perinteisellä siltarumpupolitiikalla” metron saaminen ei Kurosen mukaan voi olla muuta kuin lyhyen ajan kysymys.
Kaikissa puheissa viitattiin TKK:n entisen rehtorin Paavo Urosen tekemään tuoreeseen selvitykseen teknillistieteellisen opetuksen alueellisista vaikutuksista ja muutostarpeista. Uronen esittää raportissaan, ettei tekniikan alan kandidaattitason koulutusta tulisi lisätä nykyisestä. Joidenkin tilastojen mukaan Suomessa koulutetaan väestömäärään suhteutettuna eniten diplomi-insinöörejä maailmassa. Urosen raportin mukaan Suomessa suoritettiin vuonna 2003 2318 tekniikan alan perustutkintoa, 131 lisensiaatin tutkintoa ja 203 tohtorin tutkintoa.