Onnea päivänsankarille! Yleensä 10-vuotisjuhlissa kuulee sukulaisten päivittelevän lapselle ”Kylläpäs sinä olet kasvanut!” Tämän päiväinen sankarimme on kuitenkin jäänyt valitettavan kitukasvuiseksi, eikä ole pysynyt hintatason noin 16 prosentin nousussa mukana.

Näillä sanoin TKY:n hallituksen puheenjohtaja Aki Silvennoinen aloitti puheensa opintotuen syntymäpäivillä huhtikuun puolessa välissä. Puheessaan hän vertasi opiskelijoita känkkäränkkä- noidiksi, jotka eivät syyttä kitise opintotuen pienuudesta.

Keskustelu tuen pienuudesta ei ole turhaa, sillä edellisen kerran opintotukea on nostettu vuonna 1992, jolloin opintotuki koki totaalisen remontin. Remontti piti sisällään muun muassa tukiajan lyhentämisen ja opintolainojen muuttamisen markkinakorkoisiksi.

Vuonna 1995 tukea leikattiin. SYL onkin yhdessä maamme korkeakoulujen kanssa huolissaan siitä, ettei korotuksia opintotukeen ole tehty, vaikka opiskelijoiden menot ovat lähivuosina kasvaneet muun muassa kohonneiden vuokrakulujen vuoksi.

Opintotuki herättää hyvin monenlaista keskustelua. Tuen 10-vuotispäivän tienoilla otsikkoihin nousi ehdotus siitä, että nopeasti valmistuvia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittavia opiskelijoita kannustettaisiin opintojen lopussa tuplatulla opintorahalla, yhden lukukauden ajan. Korotetun opintorahan voisivat saada ne opiskelijat, jotka eivät kuluta koko 55 opintoviikon opintorahapottiaan. Tämän esityksen tavoitteena on kannustaa opiskelijoita valmistumaan nykyistä nopeammin.

SYL:n hallituksessa sosiaalipoliittisista- ja tasa-arvoasioista vastaava Veikko Halmetoja ei ole kyseiseen opetusministeriön esitykseen tyytyväinen. Hänen mielestään ehdotuksen miinuksena on se, että korotetun tuen saisivat ne, jotka muutenkin valmistuisivat nopeaan tahtiin. Halmetoja pitää opintotukijärjestelmän ongelmana sitä, ettei se kykene elättämään opiskelijaa.

Tästä syystä monet opiskelijat joutuvat käymään ansiotyössä opintojensa ohella. Halmetoja on itse ansainnut rahaa elämiseen opiskelun ohessa. Hän valitteleekin opiskelijan elämää raskaaksi.

– Jos opiskelijan on käytävä opiskelun lisäksi töissä, hän ei voi täysipainoisesti keskittyä opintoihinsa. Se hidastaa aina valmistumista, jos opiskelijan täytyy tehdä päivässä hommia kahden työpäivän edessä.

Kannustaako nykyinen opintotukijärjestelmä opiskeluun?

– Opiskelijat haluavat opiskella ja valmistua. Opiskelijoiden pitäisi kuitenkin pystyä opiskelemaan täysipäiväisesti, Halmetoja kommen-toi.

Opintotuki koostuu opintorahan ja –lainan lisäksi asumistuesta. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asumistuki ei vastaa lainkaan nykyisiä vuokrasummia. Mitä asialle tulisi tehdä?

– Mielestäni asumislisän vuokra- kattoa tulisi tarkastella alueittain. Varsinkin pääkaupunkiseudulla tulisi nostaa sitä kattosummaa, josta asumislisää maksetaan.

TKK:n opiskelijoiden tulee suorittaa 180 opintoviikon tutkintonsa 55 tukikuukauden puitteissa. Nykyisessä opintotuen jakomallissa Teknillisen koulutusalan opiskelijat ovatkin epätasa-arvoisessa asemassa suhteessa valtaosaan muita opiskelijoita. Muilla aloilla kun 160 opintoviikon tutkinnon suorittamiseen saa tukea samat 55 tukikuukautta.

Vihreää valoa on väläytelty sille, että 180 opintoviikon tutkinnon suorittajien opintotukikuukausien määrä nousisi 60:een tukikuukauteen. TKY:n sosiaalipoliittinen sihteeri Katri Ignatius kuitenkin puristelee päätään, sillä tarkkaa aikaa siitä ei ole tiedossa, koska mahdollinen uudistus astuisi voimaan.

Opintojen venyminen on ainainen aihe, joka aiheuttaa tiukkaa keskustelua. Vaikka päättäjien mielestä opiskeluaika venyy monilla liian pitkäksi, kehitystä on jo sillä rintamalla tapahtunut. Ovathan opiskeluajat lyhentyneet kymmenen vuoden aikana kokonaisen vuoden verran. Tästä yksi kiitos kuuluu nykyisellä opintotukijärjestelmälle.

TKK:lta valmistutaan keskimäärin 6.9 vuodessa.