Töiden aloittaminen tuntuu vaikealta. Aloitus onnistuu, mutta sinnikkyys katkeaa. Lykkään töiden aloittamista, ja lopputulos on mitä on. Töiden ja opintojen yhteensovittaminen on ajallisesti vaikeaa. Kuulostaako tutulta?

Syksyn ensimmäinen Nyyti ry:n teemailta on alkanut, ja ”Antoisa ja hallittu opiskelu – motivaation ja opiskelukunnon ylläpito” -teemaa kuuntelemaan kerääntyneet opiskelijat kertovat opiskeluun liittyvistä ongelmistaan.

Teemaillan asiantuntija, opintopsykologi Juha Nieminen, toteaa kaikkien opiskelijoiden kamppailevan jossakin määrin motivaatio-ongelmien kanssa. ”Motivaation ylläpito on meidän kaikkien haaste. Nämä eivät ole ollenkaan harvinaisia juttuja.”

Nieminen kehottaa opiskelijoita kertomaan omista ratkaisuistaan. ”Kannattaa aloittaa helpommilta tuntuvista asioista, jolloin syntyy innostus käydä vaikeimpien asioiden kimppuun”, yksi opiskelija sanoo. ”Jos on liikaa tekemistä, kannattaa tehdä vaikka mind map, jolloin näkee mitä asioita kannattaa tehdä missäkin järjestyksessä”, seuraava jatkaa. ”Asioiden suorittamiselle kannattaa asettaa dead line”, kolmas toteaa.

Niemisen mukaan opiskelumotivaatio rakentuu monesta eri asiasta, kuten hyvistä työrutiineista, sisällön kautta motivoitumisesta, ympäristöstä ja sosiaalisista verkostoista. Yksi tärkeä opiskelumotivaatioon vaikuttava tekijä on itseluottamus. ”Itseluottamus vaikuttaa siihen, miten tartumme asioihin. Esimerkiksi jos ajattelen, että en ole lahjakas matikassa, siitä tulee helposti itsensä toteuttavaa”, Nieminen kertoo. Niemisen mukaan olennaista onkin, miten luotamme omiin kykyihimme, ja millaista puhetta pidämme itsellemme: sanonko itselleni, että sinä pystyt tekemään tämän tehtävän?

Erityisesti Nieminen painottaa hyvän opiskelusuunnitelman tekoa. ”Tämän syksyn aikana opiskelen paljon – on hyvä lähtökohta, mutta se ei välttämättä riitä. Mitä se pitää sisällään? Mitä konkreettisemmat suunnitelmat ovat, sitä todennäköisemmin ne tulevat tehtyä”, Nieminen toteaa. Suunnitelmassa tulisikin olla konkreettisia tavoitteita, jotka on jaettu mahdollisimman pieniin osatavoitteisiin.

Pelkkä hyvä suunnitelma ei kuitenkaan riitä, se pitäisi myös toteuttaa sinnikkäästi. Vaikka asioiden aloittaminen on usein se hankalin vaihe, ei aloittamista kannata Niemisen mukaan lykätä. On parempi ryhtyä heti hommiin ja tehdä edes vähän jotakin, sillä sekin jo auttaa eteenpäin. ”Jos saa itsensä tekemään töitä, todennäköisesti lopputulos on hyvä”, Nieminen rohkaisee. Samalla Nieminen kuitenkin varoittelee liiallisesta perfektionismista. Aina ei tarvitse olla todella hyvä. Itseään kannattaa muistaa myös rohkaista sekä palkita suoritetuista tehtävistä.

Opiskelumotivaatio voi kuitenkin joskus olla niin kadoksissa, että mistään ei saa otetta. Tällöin kannattaa mennä juttelemaan opintoneuvojan tai opintopsykologin kanssa. Joku päätyy myös siihen, että pitää opinnoista pienen tauon. ”Ei sekään välttämättä ole huono asia, jos pitää selkeästi tauon. Okei, minä olen nyt tuon puoli vuotta jossain muualla.”

Motivaation löytymiseen voi opintopsykologi Niemisen mukaan auttaa toisinaan jo pelkästään se, että opiskelija kirjoittaa paperille, mitä hän oikeasti haluaa ja mistä syystä, eli mitkä ovat hänen tavoitteensa ja miksi hän niitä tekee.

Elämässä on oltava myös muutakin kuin opiskelua. ”Jaksamisen kannalta tärkeitä ovat harrastukset, liikunta ja ystävät, arkipäiväinen itsensä hoitaminen.”

Kun usein opinnot, työt ja muut harrastukset pitää sovittaa yhteen, voi kuitenkin iskeä aikapula. Juha Nieminen suositteleekin rehellisen aikataulun tekemistä. ”Helposti ajatellaan, että kahden viikon päästä kalenteri näyttää tyhjemmältä ja silloin minulla on aikaa. Kannattaa tehdä ainakin kerran sellainen aikataulu, jossa katsoo mitä kaikkea sinne oikeasti mahtuu. Kyllähän suunnitelman pitää olla realistinen, niin että kun tekee jotakin, pystyy keskittymään siihen, eikä mieti kaikkia muita asioita.”

Nieminen toivottaakin nautinnollista opiskeluaikaa. ”Nauttikaa syntyvistä oivalluksista ja kehittäkää myönteinen asenne, sillä eihän koulussa ole pakko olla.”

Teemailtaa oli kuuntelemassa myös 23-vuotias sähköteekkari Matti. Matti kertoo mukanaolonsa syyksi uusien ihmisten tapaamisen. Myös vinkit siitä, miten jaksaisi opiskella paremmin ja pitää motivaatiota yllä kiinnostivat. ”Alkusyksystä tuntuu, että on motivaatiota, sitten se vaan häviää loppusyksyä kohden”, Matti sanoo.

Teemaillasta Matille jäi mieleen ainakin konkreettisen aikataulun tekeminen. Aikataulua voi tulevaisuudessa tarvitakin, sillä Matti aloitti juuri osa-aikatyöt. ”Kun on muutakin, ei voi koko ajan stressata opiskeluista niin paljon.”