Tämä usein kuultu lausahdus tiivistää teekkareiden suhtautumisen tähän kevään juhlaan. Itse olen jo useammankin teekkarivapun viettänyt ja asiaankuuluvalla ”vakavuudella” juhlaan suhtautunut. Usein on tullut mietittyä, että miksi juuri wapusta on muotoutunut teekkareille se vuoden kohokohta.

Vappuhan itsessään on vanha juhla, jota on vietetty jo 700-luvulla pyhimykseksi julistetun nunna Walborgan muistopäivänä. Suomessa vappu on ollut erityisesti maatalouden merkkipäivä, jolloin muun muassa monin paikoin lehmät laskettiin laitumille ja varmisteltiin hyvää karjaonnea.

Ylioppilaille kevät ja kesän tuleminen on antanut aiheen juhlaan. Jo 1800-luvulta alkaen ylioppilailla on ollut tapana juhlia kevättä. Alun perin juhlinta sijoittui Flooran (eli Kukan) päivään, 13. toukokuuta, mutta vähitellen sekin siirtyi toukokuun alkuun. Teollistumisen myötä vapusta tuli myös työläisten juhla. Kun 1900-luvun alussa työväenkulkueiden ajankohdaksi vakiintui kansainvälisen käytännön mukaan 1. toukokuuta, tuli vapusta koko Suomen kansan yhteinen juhlapäivä.

Miksi sitten juuri teekkarit ja vappu? Soitin pikapuhelun historiantutkija Panu Nykäselle, ja nopean wappuhistorian kertauksen jälkeen päädyimme siihen tulokseen, että teekkareiden suhde wappuun on useampien sattumien summa. Päällimmäisenä on kuitenkin havaittavissa ylioppilaiden ja työväen eli teollisuuden juhlien päällekkäisyys. Teekkarithan ovat aina olleet kytköksissä teollisuuteen ja ylioppilasstatuksen he saivat 1900-luvun alussa. Onnekas sattumako siis? Vielä kun tähän soppaan lisätään teekkareiden näyttämisen ja kuulumisen halu sekä suhteellisen railakkaat tavat juhlia (kuitenkin ollen herrashenkilöitä), oli soppa valmis.

Olen yhdistänyt vapun teekkareihin niin kauan kuin jaksan muistaa, vaikka lähipiirissäni ei kotipuolessa ollut yhtään teekkaria. Ilmeisesti siis teekkariwapusta on onnistuttu tahallaan tai tahattomasti luomaan sellainen brändi, että se jaksaa kantaa myös tuonne periferiaan (Kehä III:n ulkopuolelle asti).

Miksi kaikki tämä pohdinta? Lähinnä siksi, että jotenkin tuntuu tärkeältä yrittää perustella muille ihmisille, miksi wappu on minulle ja monille kaltaisilleni se vuoden kohokohta. Ei nimittäin ole sen tunteen voittanutta, kun auringon lämpimien säteiden alla Ullanlinnanmäellä saa nauttia kuohuviinistä, pikku purtavasta ja hyvien ystävien seurasta. Hymyillään kun tavataan! Viimeistään Ulliksella.