Akateemisen sivistyksen ääreen pyrki tänä kesänä 68 500 hakijaa. Määrä kasvoi lähes viisi prosenttia edellisvuodesta.

Suurista koulutusaloista yhteis­kuntatieteellinen kasvatti hakija­määräänsä eniten, kahdeksan prosenttia. Hakijamäärät kasvoivat jon­kin verran myös humanistisella ja kasvatustieteellisellä alalla. Pienemmän sisäänoton aloista hakijamäärät kasvoivat eniten maatalous-metsätieteellisellä, lääketieteellisellä ja farmasian koulutusalalla, kaikissa yli 30 prosentilla. Kauppatieteissä määrä pysyi ennallaan.

Teknisten tieteiden suosio on hiipumaan päin. Tupsulakki ja diplomi-insinöörin paperit houkuttelevat entistä harvempia hakijoita. Teknilliseen korkeakouluun oli tänä vuonna 3924 hakijaa eli yhdeksän prosenttia viime vuotta vähemmän. Tampereen teknillisessä korkeakoulussa hakijamäärä putosi neljä prosenttia.

Teknisten tieteiden yhteisvalinnassa insinööriosastoille pääsi tänä vuonna 72,9% hakijoista, viime vuonna 66,9%. Viisi vuotta sitten hyväksymisprosentti oli 52,7. Arkkitehtiosasto on pysynyt tasaisesti 22 prosentin tuntumassa.

Suomen suosituin korkeakoulu on Helsingin yliopisto, jonne pyrki tänä vuonna yli 20 000 hakijaa. Helsingin yliopiston uusista opis­kelijoista naisia on jo liki 65 prosenttia. Naisten osuus kaikista Suomen korkeakouluihin hakeneista ja va­li­tuista on noin 61 prosenttia. Korkeakoulujen naisistuminen on suoraa seurausta lukioiden tyttöistymisestä.

Teknillisessä korkeakoulussa nais­­teek­karien osuus on lisääntynyt hi­taas­ti. Tänä vuonna naisten osuus uusista teekkareista jopa hivenen laski. Nyt määrä on neljännes, kun se kymmenen vuotta sitten oli viidennes. Vähiten naisia on tie­to­tek­niikan (8%), eniten mai­se­ma-arkkitehtuurin (68,7%) koulutus­ohjelmaan hyväksytyistä uu­sista opiskelijoista.

Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi parhaillaan yliopistojen valintamenettelyä. Pohdinnan kohteena ovat myös sukupuolijakaumat. Arviointiraportti julkistetaan loka–marraskuussa 2002.

Tiedot: Opetushallitus, TKK