Polyteekkari

Miltä teekkarien ja diplomi-insinöörien työllisyysnäkymät vaikuttavat ensi kesänä ja kauempana tulevaisuudessa?

– Tulevaisuuden tutkiminen ei ole kristallipallosta katsomista, kertoo Kati Korhonen-Yrjänheikki

Vuosituhanteen vaihteeseen ja vuonna 2000 nähtyyn pörssikuplan puhkeamiseen saakka teekkarien ja diplomi- insinöörien työllisyys näytti hyvältä. TKK rekrytoi lukiolaisia Kummelin tekemällä videolla, jossa Speedy ja Saku testasivat kovaäänistään suurjännitetekniikan laboratoriossa ja joivat fi rmojen tarjoamaa kaljaa. Nokia oli nousussa ja fi rmojen osakkeita jonotettiin kadulla. Vuosituhat ei vaihtunut pahaan y2k:n aiheuttamaan maailman paloon. Mutta sitten, pieni poks vain pahimman kuplan puhjettua ja kappas, suomalaisia tekniikan opiskelijoita ei enää imettykään koulun penkiltä töihin kesken opintojen.

Mennyt pieni laskusuhdanne näyttäisi nyt kuitenkin olevan ohi. Hex-indeksin kahdentoista kuukauden muutos näyttää yli 30 prosenttia vihreää ja kasvu näyttäisi jatkuvan. Esimerkiksi Suomen pankki ennustaa Suomen talouskasvun jatkuvan vahvana vielä tänäkin vuonna, mutta hidastuvan vuonna 2007 vajaaseen kolmeen prosenttiin. Tavalliselle riviteekkarille tämä tarkoittaa lähivuosina hyvää.

Kuitenkin Suomen Pankin tuoreimman Talouden näkymät - katsauksen pääkirjoituksessa todetaan: ’Vaikka Suomen talousnäkymät lyhyellä aikavälillä ovat melko suotuisat, tulevaisuus ei näytä kaikilta osin yhtä valoisalta.’

Työnäkymät
Tällä hetkellä rekrytoinnissa on näkyvissä selvää piristymistä. Kaikki alat vetävät ja työpaikkailmoitusten sävy on muuttunut enemmän työpaikan erinomaisuutta korostavaksi. Suurta eroa teekkarien kesätyö ja valmistuneiden diplomiinsinöörien työnäkymien välillä ei ole, vaan nousukausi heijastuu molempiin. TKK:n ura- ja rekrytointipalveluiden palvelupäällikkö Minna Lehojärven mukaan nousukausi näkyy selvästi.

– Viime vuonna avoimia työpaikkoja oli kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna, ja työnantajat ottavat meihin yhteyttä.

Samoilla linjoilla on myös Teekkarin työkirjan päätoimittaja Juho Makkonen.

– Yrityksiä oli helppo saada mukaan työkirjaan. Muutamalle mainostajalle jouduttiin sanomaan ei, vaikka hintoja nostettiinkin viime vuodesta.

Alakohtaisia eroja kysyttäessä esiin nousee kaksi kuuminta: sekä Lehojärvi että Makkonen mainitsevat ensimmäisenä informaatioja tietoliikennetekniikan. Kaikille aloille kuitenkin tuntuisi olevan kysyntää.

– CV-poimintoja on ihan joka alalta. Kaikille aloille on kysyntää, mutta jotkin alat ovat kilpaillumpia, Lehojärvi kertoo.

Kiltahuoneiden pienissä kesätyökeskusteluissa mainitaan monesti kokemuksen ja koulumenestyksen vaikutus. Lehojärven mukaan edellä mainituilla ei kuitenkaan ole vaikutusta niinkään työpaikan saantiin, kuin siihen minkälaisiin työtehtäviin suuntautuu.

– Haasteellisimmissa tehtävissä painottuu enemmän aiempi kokemus ja koulutus.

Lehojärven mukaan kannattaa myös muistaa, että työpaikkoja on tarjolla muissakin kuin näkyvissä suuryrityksissä. Pienyritykset harvoin osallistuvat messuille, koska hakevat vain muutamaa työntekijää. Kannattaakin hyödyntää useita kanavia ja ottaa rohkeasti suoraan yhteyttä.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 muihin akateemisiin aloihin verrattuna diplomi-insinöörien työllisyys oli vahvaa. Ainoastaan kasvatustieteiden maisterit ja lääkärit työllistyvät paremmin, kun taas humanistien työttömyysaste roikkuu lähellä valtakunnallista keskiarvoa, joka oli tilastokeskusten mukaan viime vuoden lopulla tasan kahdeksan prosenttia. Diplomi-insinööreistä työttömänä oli kolme prosenttia. Nuorena kannattaa kuitenkin viihtyä koulun penkillä sillä viime vuoden lopulla 15-24 -vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 17,9 %.

Palkkataso
Laskusuhdanteen aikana yritysten on helpompaa lopettaa uusien työntekijöiden rekrytoiminen kuin pistää vanhoja pihalle. Vaikka noususuhdanne vaikuttaa työllistymiseen ylipäätään, vaikuttaa se myös palkkaan. Esimerkiksi 90-luvun lamaan valmistuneiden palkkataso vaikuttaisi olevan hieman kollegoja jäljessä. Palkkakehitys on TEK:in jäsenillä ollut laman jälkeen nousujohteista. Kahden viime vuoden aikana harjoittelijoiden palkat nousivat hieman yli 4.5 % ja TEK:issä uskotaan kasvun olevan pari prosenttia myös tänä vuonna. Kahden viime vuoden aikana diplomi-insinöörien palkat nousivat noin 6.1 % ja tänä vuonna kasvun uskotaan olevan noin kolmen prosentin luokkaa. Koulutusohjelmien väliset palkkaerot eivät ole suuria. Tieto- ja prosessitekniikassa palkat ovat hieman kovemmat, mutta enemmän palkkaan vaikuttaa oma kokemus. Esimerkiksi lukukauden aikana työssä olevat saavat kesällä enemmän palkkaa. Tekniikan alan palkkataso pärjää hyvin suomalaisessa vertailussa.

Kaikkein kuuminta diplomi-insinöörit eivät kuitenkaan palkkansa puolesta ole. Ekonomit ja juristit tienaavat hieman enemmän. TEK: in mukaan diplomi-insinöörien keskipalkka on noin 4340 e/kk ja vastavalmistuneilla 2874 e/kk.

Maantiede
Palkkoihin vaikuttaa myös työpaikan sijainti. Pääkaupunkiseudulla palkat ovat 7-10 % korkeammat kuin muualla maassa. Yleisesti teknillisistä yliopistoista työllistytään omalle talousalueelle, mikä näkyy vastaavasti myös koulutusaloissa. Oululainen sähköteekkari jää töihin kylmän tuulen kaupunkiin ja pääkaupunkiseutulainen tietoteekkari tarpoo sohjossa Helsingissä. Jos oman yliopiston alueella ei ole töitä tarjolla, diplomi-insinöörit muuttavat työn perässä muualle.

Teekkareita ei tänäkään vuonna tulla hakemaan solukämpän kalseudesta ihanaan etelän lämpöön, vaan ulkomaille hakeutuminen vaatii oma-aloitteisuutta. TKK:n ura- ja rekrytointipalveluiden kautta hakee työntekijöitä myös usea ulkomainen yritys. Ulkomaille kannattaisi kuitenkin hakeutua. Korhonen-Yrjänheikki TEK:stä kertoo, että suomalainen korkeakoulutus nauttii varsin hyvää arvostusta ulkomailla ja harjoittelu ulkomailla olisi suositeltavaa.

– Työssä olevista yli puolet ilmoittaa tarvitsevansa kansainvälistä osaamista ja 80 % käyttävänsä vieraita kieliä työssään.

Suomi vuonna 2015
Tulevaisuuden ennustamiseen on helppo yhdistää ennustajaeukot kristallipalloineen ja horoskooppeineen, mutta tulevaisuutta voi myös tutkia tieteellisesti. Systemaattista teknillisen korkeakoulutuksen tulevaisuuden tutkimusta Suomessa harjoittaa pääasiassa Tekniikan akateemisten liitto. TEK:n tulevaisuustutkijan Kati Korhonen-Yrjänheikin muistuttaa kuitenkin ’tulevaisuus ei tule, vaan se tehdään’.

Tutkimuksessa käytetyt menetelmät ovat sekä kvantitatiivisia, että kvalitatiivisia. Tulevaisuutta ei voida varmasti ennustaa, mutta voidaan esittää vaihtoehtoisia skenaarioita tulevaisuudesta tutkimalla muutosilmiöitä eli heikkoja signaaleja ja trendejä.

Korhonen-Yrjänheikin mukaan hyvän diplomi-insinöörin ominaisuuksia tulevat jatkossa olemaan vahvat kansainvälistymisvalmiudet, monitieteisyys ja toisaalta oma vankka matemaattisluonnontieteellinen pohja yhdistettynä teknilliseen osaamiseen. Rahaa ei kuitenkaan tule ilman tuotteistamista.

– Kun olisi ymmärrystä teknologian sisällöstä ja kyvystä kaupallistaa, niin se voisi olla aika kova yhdistelmä.

Asiantuntijat pitivät todennäköisimpänä Suomi-skenaarioita, joissa tunnuspiirteenä olivat kansainvälisyys, teknologian voimakas rooli, osaamisen keskeisyys, väestön liikkuvuus ja urbanisoituminen. Yhteiskunta joka perustui moniarvoisuuteen, koulutukseen ja globaaliin hyvinvointiin oli kaikkein toivotuin, mutta sen kilpailija globaali materialistinen yhteiskunta oli osallistujien mukaan kaikkein todennäköisin.

Erityisesti Korhonen-Yrjänheikki painottaa, että hyvä matemaattisluonnontieteellinen pohja mahdollistaa alan vaihtamisen suoraan tai pienellä jatkokoulutuksella. Korhonen- Yrjänheikin mukaan onkin parempi puhua koulutusta vastaavasta työstä kuin ’omasta alasta’.

– Tärkeintä on, että työ haasteellisuudeltaan vastaa koulutusta ja liittyy omiin urasuunnitelmiin. Vastaus kysymykseen ’mikä on tulevaisuuden ala’ ei löydy perinteisistä korkeakoulujen koulutusohjelmajaoista. Tietoyhteiskunnan toisessa vaiheessa se tulee olemaan palveluteollisuus.




	Valoa Ikkunassa Juho Pentikäinen Miltä teekkarien ja diplomi-insinöörien työllisyysnäkymät vaikuttavat ensi kesänä ja kauempana tulevaisuudessa? – Tulevaisuuden tutkiminen ei ole kristallipallosta katsomista, kertoo Kati Korhonen-Yrjänheikki Vuosituhanteen vaihteeseen ja vuonna 2000 nähtyyn pörssikuplan puhkeamiseen saakka teekkarien ja diplomi- insinöörien työllisyys näytti hyvältä. TKK rekrytoi lukiolaisia Kummelin tekemällä videolla, jossa Speedy ja Saku testasivat kovaäänistään suurjännitetekniikan laboratoriossa ja joivat fi rmojen tarjoamaa kaljaa. Nokia oli nousussa ja fi rmojen osakkeita jonotettiin kadulla. Vuosituhat ei vaihtunut pahaan y2k:n aiheuttamaan maailman paloon. Mutta sitten, pieni poks vain pahimman kuplan puhjettua ja kappas, suomalaisia tekniikan opiskelijoita ei enää imettykään koulun penkiltä töihin kesken opintojen. Mennyt pieni laskusuhdanne näyttäisi nyt kuitenkin olevan ohi. Hex-indeksin kahdentoista kuukauden muutos näyttää yli 30 prosenttia vihreää ja kasvu näyttäisi jatkuvan. Esimerkiksi Suomen pankki ennustaa Suomen talouskasvun jatkuvan vahvana vielä tänäkin vuonna, mutta hidastuvan vuonna 2007 vajaaseen kolmeen prosenttiin. Tavalliselle riviteekkarille tämä tarkoittaa lähivuosina hyvää. Kuitenkin Suomen Pankin tuoreimman Talouden näkymät - katsauksen pääkirjoituksessa todetaan: ’Vaikka Suomen talousnäkymät lyhyellä aikavälillä ovat melko suotuisat, tulevaisuus ei näytä kaikilta osin yhtä valoisalta.’ Työnäkymät Tällä hetkellä rekrytoinnissa on näkyvissä selvää piristymistä. Kaikki alat vetävät ja työpaikkailmoitusten sävy on muuttunut enemmän työpaikan erinomaisuutta korostavaksi. Suurta eroa teekkarien kesätyö ja valmistuneiden diplomiinsinöörien työnäkymien välillä ei ole, vaan nousukausi heijastuu molempiin. TKK:n ura- ja rekrytointipalveluiden palvelupäällikkö Minna Lehojärven mukaan nousukausi näkyy selvästi. – Viime vuonna avoimia työpaikkoja oli kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna, ja työnantajat ottavat meihin yhteyttä. Samoilla linjoilla on myös Teekkarin työkirjan päätoimittaja Juho Makkonen. – Yrityksiä oli helppo saada mukaan työkirjaan. Muutamalle mainostajalle jouduttiin sanomaan ei, vaikka hintoja nostettiinkin viime vuodesta. Alakohtaisia eroja kysyttäessä esiin nousee kaksi kuuminta: sekä Lehojärvi että Makkonen mainitsevat ensimmäisenä informaatioja tietoliikennetekniikan. Kaikille aloille kuitenkin tuntuisi olevan kysyntää. – CV-poimintoja on ihan joka alalta. Kaikille aloille on kysyntää, mutta jotkin alat ovat kilpaillumpia, Lehojärvi kertoo. Kiltahuoneiden pienissä kesätyökeskusteluissa mainitaan monesti kokemuksen ja koulumenestyksen vaikutus. Lehojärven mukaan edellä mainituilla ei kuitenkaan ole vaikutusta niinkään työpaikan saantiin, kuin siihen minkälaisiin työtehtäviin suuntautuu. – Haasteellisimmissa tehtävissä painottuu enemmän aiempi kokemus ja koulutus. Lehojärven mukaan kannattaa myös muistaa, että työpaikkoja on tarjolla muissakin kuin näkyvissä suuryrityksissä. Pienyritykset harvoin osallistuvat messuille, koska hakevat vain muutamaa työntekijää. Kannattaakin hyödyntää useita kanavia ja ottaa rohkeasti suoraan yhteyttä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 muihin akateemisiin aloihin verrattuna diplomi-insinöörien työllisyys oli vahvaa. Ainoastaan kasvatustieteiden maisterit ja lääkärit työllistyvät paremmin, kun taas humanistien työttömyysaste roikkuu lähellä valtakunnallista keskiarvoa, joka oli tilastokeskusten mukaan viime vuoden lopulla tasan kahdeksan prosenttia. Diplomi-insinööreistä työttömänä oli kolme prosenttia. Nuorena kannattaa kuitenkin viihtyä koulun penkillä sillä viime vuoden lopulla 15-24 -vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 17,9 %. Palkkataso Laskusuhdanteen aikana yritysten on helpompaa lopettaa uusien työntekijöiden rekrytoiminen kuin pistää vanhoja pihalle. Vaikka noususuhdanne vaikuttaa työllistymiseen ylipäätään, vaikuttaa se myös palkkaan. Esimerkiksi 90-luvun lamaan valmistuneiden palkkataso vaikuttaisi olevan hieman kollegoja jäljessä. Palkkakehitys on TEK:in jäsenillä ollut laman jälkeen nousujohteista. Kahden viime vuoden aikana harjoittelijoiden palkat nousivat hieman yli 4.5 % ja TEK:issä uskotaan kasvun olevan pari prosenttia myös tänä vuonna. Kahden viime vuoden aikana diplomi-insinöörien palkat nousivat noin 6.1 % ja tänä vuonna kasvun uskotaan olevan noin kolmen prosentin luokkaa. Koulutusohjelmien väliset palkkaerot eivät ole suuria. Tieto- ja prosessitekniikassa palkat ovat hieman kovemmat, mutta enemmän palkkaan vaikuttaa oma kokemus. Esimerkiksi lukukauden aikana työssä olevat saavat kesällä enemmän palkkaa. Tekniikan alan palkkataso pärjää hyvin suomalaisessa vertailussa. Kaikkein kuuminta diplomi-insinöörit eivät kuitenkaan palkkansa puolesta ole. Ekonomit ja juristit tienaavat hieman enemmän. TEK: in mukaan diplomi-insinöörien keskipalkka on noin 4340 e/kk ja vastavalmistuneilla 2874 e/kk. Maantiede Palkkoihin vaikuttaa myös työpaikan sijainti. Pääkaupunkiseudulla palkat ovat 7-10 % korkeammat kuin muualla maassa. Yleisesti teknillisistä yliopistoista työllistytään omalle talousalueelle, mikä näkyy vastaavasti myös koulutusaloissa. Oululainen sähköteekkari jää töihin kylmän tuulen kaupunkiin ja pääkaupunkiseutulainen tietoteekkari tarpoo sohjossa Helsingissä. Jos oman yliopiston alueella ei ole töitä tarjolla, diplomi-insinöörit muuttavat työn perässä muualle. Teekkareita ei tänäkään vuonna tulla hakemaan solukämpän kalseudesta ihanaan etelän lämpöön, vaan ulkomaille hakeutuminen vaatii oma-aloitteisuutta. TKK:n ura- ja rekrytointipalveluiden kautta hakee työntekijöitä myös usea ulkomainen yritys. Ulkomaille kannattaisi kuitenkin hakeutua. Korhonen-Yrjänheikki TEK:stä kertoo, että suomalainen korkeakoulutus nauttii varsin hyvää arvostusta ulkomailla ja harjoittelu ulkomailla olisi suositeltavaa. – Työssä olevista yli puolet ilmoittaa tarvitsevansa kansainvälistä osaamista ja 80 % käyttävänsä vieraita kieliä työssään. Suomi vuonna 2015 Tulevaisuuden ennustamiseen on helppo yhdistää ennustajaeukot kristallipalloineen ja horoskooppeineen, mutta tulevaisuutta voi myös tutkia tieteellisesti. Systemaattista teknillisen korkeakoulutuksen tulevaisuuden tutkimusta Suomessa harjoittaa pääasiassa Tekniikan akateemisten liitto. TEK:n tulevaisuustutkijan Kati Korhonen-Yrjänheikin muistuttaa kuitenkin ’tulevaisuus ei tule, vaan se tehdään’. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät ovat sekä kvantitatiivisia, että kvalitatiivisia. Tulevaisuutta ei voida varmasti ennustaa, mutta voidaan esittää vaihtoehtoisia skenaarioita tulevaisuudesta tutkimalla muutosilmiöitä eli heikkoja signaaleja ja trendejä. Korhonen-Yrjänheikin mukaan hyvän diplomi-insinöörin ominaisuuksia tulevat jatkossa olemaan vahvat kansainvälistymisvalmiudet, monitieteisyys ja toisaalta oma vankka matemaattisluonnontieteellinen pohja yhdistettynä teknilliseen osaamiseen. Rahaa ei kuitenkaan tule ilman tuotteistamista. – Kun olisi ymmärrystä teknologian sisällöstä ja kyvystä kaupallistaa, niin se voisi olla aika kova yhdistelmä. Asiantuntijat pitivät todennäköisimpänä Suomi-skenaarioita, joissa tunnuspiirteenä olivat kansainvälisyys, teknologian voimakas rooli, osaamisen keskeisyys, väestön liikkuvuus ja urbanisoituminen. Yhteiskunta joka perustui moniarvoisuuteen, koulutukseen ja globaaliin hyvinvointiin oli kaikkein toivotuin, mutta sen kilpailija globaali materialistinen yhteiskunta oli osallistujien mukaan kaikkein todennäköisin. Erityisesti Korhonen-Yrjänheikki painottaa, että hyvä matemaattisluonnontieteellinen pohja mahdollistaa alan vaihtamisen suoraan tai pienellä jatkokoulutuksella. Korhonen- Yrjänheikin mukaan onkin parempi puhua koulutusta vastaavasta työstä kuin ’omasta alasta’. – Tärkeintä on, että työ haasteellisuudeltaan vastaa koulutusta ja liittyy omiin urasuunnitelmiin. Vastaus kysymykseen ’mikä on tulevaisuuden ala’ ei löydy perinteisistä korkeakoulujen koulutusohjelmajaoista. Tietoyhteiskunnan toisessa vaiheessa se tulee olemaan palveluteollisuus.