Polyteekkari

"Teekkarikaan ei elä pelkästä tiedosta vaan tarvitsee myös leipää ja olutta", esitettiin Teekkaritoiminnan Edistämisyhdistyksen hallituksessa keväällä 1955 myymälärakennuksen pystyttämisestä Otaniemeen. Nyt 50-vuotta täyttävän Teekkarikylän rakentaminen oli päässyt 50-luvun alussa hyvään vauhtiin ja rahan lisäksi alueelle kaivattiin ruokahuoltoa ja huvituksia.

Kehonravinteet ja harrasteet myös järjestyivät, kuten tässä juhlavuottaan viettävään Teekkarikylään keskittyvässä lehdessä kerrotaan. Ennen ostoskeskuksen (Pankkitalo) valmistumista vuonna 1961 teekkarit olivat kuitenkin pitkälti oman kekseliäisyytensä varassa ruumiillisten välttämättömyyksiensä hoitamisessa. Jari Hanskin kirjoittamasta Polin suojiin me saavumme taas (TKY 125 vuotta) -juhlateoksesta käykin ilmi, että vaikka ruoat ja juomat jouduttiin aluksi raahaamaan kauempaakin, ei tämä asukkaiden tai sellaisiksi haluavien aktiivisuudessa näkynyt.

Kylää rakennettiin talkoo- ja teekkarihengellä verovapaiden raha- ja tavaralahjoitusten varassa sekä järjestämällä tanssiaisia Polilla. "Eräälläkin kerralla oli Poli jo aivan täynnä tanssikansaa, kun oven ulkopuolella oli vielä aina parin korttelin päähän ulottuva pitkä jono", Hanski kirjoittaa. Jo varhain olivat teekkarit keksineet huvin ja hyödyn yhdistämisen merkityksen.

Huvin ja hyödyn yhdistäminen – tiedon hankkiminen ja oluen juonti – on tämänkin päivän opiskelijalle yksi suurimmista haasteista. Opiskeluajan kun pitäisi paitsi valmistaa työelämää varten myös olla hauskaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Opiskelijoiden jaksamisesta ja jaksamattomuudesta on puhuttu paljon, mutta pelkkä puhuminen ei aina tunnu auttavan, kun liiallinen kunnianhimo ja tehokkuuden ihannointi toimivat nuoren ihmisen kiintotähtinä.

Eipä tässä auta kuin toivottaa kaikille kesälaitumille kirmaaville kanssaopiskelijoille rohkeutta lopettaa spennaamisen noidankehä. Hellittää pitäisi kun on sen aika, ettei käy kuten karjalaisnaiselle, joka valitti muinoin liikunnanpuutettaan: "kesällä ei kerkene ja talvella ei tarkene".

Polyteekkari palaa taas syksyllä uuden ja innokkaan toimituskunnan voimin.

Elina M. Valtonen




	Pääkirjoitus "Teekkarikaan ei elä pelkästä tiedosta vaan tarvitsee myös leipää ja olutta", esitettiin Teekkaritoiminnan Edistämisyhdistyksen hallituksessa keväällä 1955 myymälärakennuksen pystyttämisestä Otaniemeen. Nyt 50-vuotta täyttävän Teekkarikylän rakentaminen oli päässyt 50-luvun alussa hyvään vauhtiin ja rahan lisäksi alueelle kaivattiin ruokahuoltoa ja huvituksia. Kehonravinteet ja harrasteet myös järjestyivät, kuten tässä juhlavuottaan viettävään Teekkarikylään keskittyvässä lehdessä kerrotaan. Ennen ostoskeskuksen (Pankkitalo) valmistumista vuonna 1961 teekkarit olivat kuitenkin pitkälti oman kekseliäisyytensä varassa ruumiillisten välttämättömyyksiensä hoitamisessa. Jari Hanskin kirjoittamasta Polin suojiin me saavumme taas (TKY 125 vuotta) -juhlateoksesta käykin ilmi, että vaikka ruoat ja juomat jouduttiin aluksi raahaamaan kauempaakin, ei tämä asukkaiden tai sellaisiksi haluavien aktiivisuudessa näkynyt. Kylää rakennettiin talkoo- ja teekkarihengellä verovapaiden raha- ja tavaralahjoitusten varassa sekä järjestämällä tanssiaisia Polilla. "Eräälläkin kerralla oli Poli jo aivan täynnä tanssikansaa, kun oven ulkopuolella oli vielä aina parin korttelin päähän ulottuva pitkä jono", Hanski kirjoittaa. Jo varhain olivat teekkarit keksineet huvin ja hyödyn yhdistämisen merkityksen. Huvin ja hyödyn yhdistäminen – tiedon hankkiminen ja oluen juonti – on tämänkin päivän opiskelijalle yksi suurimmista haasteista. Opiskeluajan kun pitäisi paitsi valmistaa työelämää varten myös olla hauskaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Opiskelijoiden jaksamisesta ja jaksamattomuudesta on puhuttu paljon, mutta pelkkä puhuminen ei aina tunnu auttavan, kun liiallinen kunnianhimo ja tehokkuuden ihannointi toimivat nuoren ihmisen kiintotähtinä. Eipä tässä auta kuin toivottaa kaikille kesälaitumille kirmaaville kanssaopiskelijoille rohkeutta lopettaa spennaamisen noidankehä. Hellittää pitäisi kun on sen aika, ettei käy kuten karjalaisnaiselle, joka valitti muinoin liikunnanpuutettaan: "kesällä ei kerkene ja talvella ei tarkene". Polyteekkari palaa taas syksyllä uuden ja innokkaan toimituskunnan voimin. Elina M. Valtonen