”Fyysisesti voisin sanoa olevani Teekkarikylän kainalossa, henkisesti taas olen luovimassa keskellä suurta haastetta. Syyskuun ensimmäiset viikot jännittivät vähän, itse asiassa näin niistä painajaisiakin. Alkuhässäkästä huolimatta hommat olivat kuitenkin hyvin hoidossa.”

”Toisin kuin voisi kuvitella, syyskuun ensimmäiset viikot eivät herättäneet minussa pelonsekaisia tunteita. Pikemminkin mietin: ’Vau! Kohta porukka päjähtää tänne!’ Syksyn eteen tehtiin töitä alkukeväästä asti, ja nyt hommat rullaavat eteenpäin.”

”Pidemmälle tulevaisuuteen katson avoimin mielin ja odottavaisena. Arkisia asioita en ole ehtinyt miettiä kovin pitkälle. Opintojeni pariin palaan heti, kun fuksien ensimmäiset kouluviikot ovat ohi. Tuntuu silti, että minulla on vielä tämänkin nakin jälkeen annettavaa.”