Teekkarireserviläiset osallistuivat vuoden taon jälkeen Eestissä järjestettävään ERNA Retk -kilpailuun. Kilpailussa miehestä otettiin mittaa vaativalla radalla, jonka läpäisemiseen kului noin 90 tuntia.

ERNA:lla on historiallinen tausta. Vuonna 1941 lähti Suomesta eestiläisten vapaaehtoisten joukko suorittamaan tiedustelu- ja taistelutehtäviä eteläisessä naapurissamme. Itse kisa käytiin samoissa maastoissa, jossa samainen joukko toimi.

Kilpailu aloitettiin maihinnousulla samalla rannalla, jossa vapaaehtoiset nousivat maihin kuusikymmentäkolme vuotta sitten. TERES:n kisan aloitus meinasi tosin myöhästyä viime hetkeen asti viipyneen ruokatoimituksen takia. Kilpailijat vietiin merelle Tallinnan miinasatamasta. TERES:n kilpailijat odottelivat ateriatoimitusta aivan viime hetkeen. Laivaa jopa pidäteltiin muutama minuutti, mutta lopulta kilpailijat saivat murkinansa.

Onnistuneen maihinnousun jälkeen varsinainen kilpailu alkoi. Kilpailu koostui rasteista – tai pikemminkin rastiryppäistä –, niiden välistä siirtymätaipaleista ja siirtymätaipaleilla olevista tarkastuspisteistä. Joukkueen suunnistaja Teemu Penttilä teki varmaa työtä pitäen joukkueen edellä ennalta määritellyistä rastille saapumisajoista. Joukkueella oli näin tilaisuus levätä ennen useimpia rasteja.

Vaativin rasti reitillä oli 32 tuntia kestävä tiedustelurasti. Muiden rastien ohjelmaan kuului muun muassa ensiapua, köysilaskeutumista ja ammuntatehtäviä. Siirtymätaipaleilla erityisenä vaikeutena oli virolaisen tiedustelupataljoonan suorittama vastatoiminta. Vastatoiminta pakotti kilpailuun osallistuvat joukkueet välttelemään suurimpia teitä ja avomaastoja. Lisähankaluutena tuli partionjohtaja Jarno Vanhatalon sairastuminen ruokamyrkytykseen kesken kilpailun. Olettavasti voimat olivat Jarnolla jonkin aikaan kadoksissa mutta väkisin suoritetun neste- ja ruokatankkauksen jälkeen heikotus alkoi helpottaa. Myös maasto oli hankalaa. Reitillä oli useita jokia ja maasto oli muutenkin vetistä. Tästä seurasi se, että jalat olivat märkiä lähes kokoajan. Onnistunut sukka- ja saapasvalinta kuitenkin säästivät teekkarit pahemmilta rakoilta.

Sijoitus kilpailussa määräytyi kilpailussa saatujen virhepisteiden mukaan, totta kai niin, että vähiten virhepisteitä saanut voittaa. Kilpailun alussa jokaiselle joukkueen jäsenelle jaettiin kymmenen elolappua. Kiinni jääminen tiesi yhden lapun menetystä ja kymmentä virhepistettä. Elolappujen menetys ei kuitenkaan ollut kovin suuri vastoinkäyminen, koska vaikkapa tiedustelurastilla jaossa oli 150 virhepistettä. Elolapuilla oli myös mahdollista taktikoida. Esimerkiksi TERES päätti uhrata tiedustelurastilla viisi lappua. Yhteensä kilpailun aikana TERES menetti 9 lappua.

Tavoitteena TERES:llä oli olla paras ulkomainen joukkue. Tässä ei aivan onnistuttu: Tanskan ykkösjoukkue onnistui sotilastoiminnassaan otaniemeläisiä paremmin. Intin kantahenkilökunnan joukkue sentään onnistuttiin voittamaan. Loppusijoitus TERES:llä oli kahdeksas ja skappareilla kahdeksastoista.