Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osasto sijaitsee Spektri Business Parkissa pari kilometriä Otaniemen punatiiliseltä pääkampukselta. Naapurustossa kohoavat Innopolit ja monen teknologiayrityksen konttorit. Vuoden päästä osasto muuttaa kampukselle rakennettavaan uuteen TuAs-taloon.
”Onhan se opiskelijoille mukavampi, koska heillä on kampuksella muutakin opetusta”, sanoo Markku Maula ja vilauttaa avainkorttia Spektrin maisemahissin lukijalle.
Toisaalta Maula ei ole pannut pahakseen nykyistä yrityselämän läheisyyttä. Osastolla on pitkät perinteet yhteistyöstä teollisuuden kanssa. ”Yritystoiminnan mekanismien ymmärtäminen on tärkeää jo opiskeluvaiheessa. Suomessa on kovatasoista teknologiaosaamista, mutta kysymys kuuluu, miten kääntää se menestyksekkääksi liiketoiminnaksi.”
Markku Maulan meriittilista hengästyttää: neljässä vuodessa sekä diplomi-insinööriksi että kauppatieteiden maisteriksi ja lopuksi vielä tekniikan tohtoriksi 26-vuotiaana. Työhuoneen seinille kehystetyt diplomit ja todistukset kertovat akateemisista huomionosoituksista.
Elokuussa Maulan tähänastinen ura huipentui arvostettuun Heizer-palkintoon vuoden 2001 parhaasta yrittäjyyden alan väitöskirjasta maailmassa. Palkinnon myönsi johtava kansainvälinen liiketaloustieteiden tiedeakatemia, Academy of Management.
Maulan väitöskirja Corporate Venture Capital and the Value-added for Technology-based New Firms käsittelee suuryritysten tekemien pääomasijoitusten lisäarvoa uusien teknologiayritysten näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan tärkeimpiä mekanismeja, jotka luovat kohdeyrityksille lisäarvoa, ovat resurssien jakaminen kohdeyritykselle, oppiminen sijoittavalta yritykseltä ja uskottavuuden paraneminen. Vuorovaikutuksen lisäksi keskeistä onnistumisessa se, että sijoittavan yrityksen ja kohteen liiketoiminta ja resurssit täydentävät toisiaan.
”Valitsin tietoisesti työni näkökulmaksi uudet teknologiayritykset. Suuryritysten pääomasijoituksia ei ollut aiemmin perusteellisesti tutkittu kohdeyritysten näkökulmasta.”
Maula työskentelee tutkijana Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratoriossa. Yhteydenottoja muualtakin on ollut, mutta Maula arvostaa tutkimustyön monipuolisuutta.
”Nautin akateemisesta vapaudesta ja mahdollisuudesta katsoa asioita useasta näkökulmasta. Ehkä jossain muualla maksetaan enemmän mutta ei raha ratkaise kaikkea. Tietysti työskentelen monien yritysten kanssa. Työskentelin opintojen kuluessakin monessa hyvässä yrityksessä, muun muassa Nokialla markkina-analyysiin liittyvän diplomityön merkeissä. Lisäksi toimin rahoitusanalyytikkona CapManissa aloittaessani väitöskirjatyötä, koska halusin nähdä, mitä pääomasijoittaminen on käytännössä.”
Maula pitää myös akateemisiin pesteihin kuuluvasta opetusvelvollisuudesta. Viime keväänä hän veti muun muassa yritysstrategian seminaarin.
”Olen saanut opetustyöstä hyvää palautetta. Tutkimus ja opetus tukevat hyvin toisiaan. Hyvää opetusta on kuitenkin vaikea antaa, ellei ole tuntumaa alan tuoreeseen huippututkimukseen. Toisaalta opetuksesta saa välitöntä palautetta ja ideoita tutkimukseen”, Maula huomauttaa.
Teknillisen korkeakoulun näkyvyys ja verkottuminen tiedeyhteisössä on Maulan mukaan viime vuosina parantunut. Tuotantotalouden osastolla on loistavat mahdollisuudet tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Maula keräsi väitöskirjansa empiirisen aineiston vierailevana tutkijana Stanfordin yliopiston Scancor-keskuksessa.
Lomallaankin mies nauttii matkailusta. Yksi vanhoista harrastuksista on moottoripyöräily – tosin tällä hetkellä tallista ei löydy omaa moottoripyörää. Irti ansaintalogiikoista ja muista työasioista tutkija pääsee myös liikuntaharrastuksissa, joista mieluisimpia ovat juokseminen ja mailapelit sekä tämän kesän uutuutena sukellus. Eikä pidä unohtaa, että Markku Maula on tuore aviomies ja vastikään palannut häämatkalta. Se suuntautui Keniaan – lisäarvoa syntyi safarista.