Suomen ylioppilaskuntien liitto sai ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen teekkaripuheenjohtajan, kun Oskari Nokso-Koivisto valittiin tehtävään SYL:n liittokokouksessa marraskuun lopussa.



SYL:n ensi vuoden hallitukseen haki ennätysmäärä ehdokkaita. Aluksi puheenjohtajaehdokkaita oli kaksi, kun Turun yliopiston ylioppilaskunnan Samuli Lintula asettui viime metreillä Oskari Nokso-Koiviston vastaehdokkaaksi. Puheenjohtajavalinnan ollessa käsillä Lintula ilmoitti kuitenkin vetäytyvänsä ehdokkuudesta mutta olevansa käytettävissä hallitusta valittaessa. Näin hallituksen rivijäseneksi pyrki yhteensä yksitoista kandidaattia, joista kuusi valittiin. Lintula oli yksi valituista. TKY:n toinen ehdokas, Juhani Nokela, ei tullut valituksi. Nokela olikin etukäteen melko varma, että hallitukseen pääsee vain yksi otaniemeläinen.
Oskari Nokso-Koivisto toivoi puheissaan erityisesti, että eri opiskelualojen ihmiset oppisivat ymmärtämään toisiaan paremmin. Myös liittokokouksessa ennakkoluulot han­kaloittavat välillä yhteisymmärryksen syntymistä. ”Meidän pitäisi katsella toisiamme ystävällisempien silmälasien läpi. Ainakin henkilö­koh­tainen missioni on oppia ym­mär­tämään erilaisia ihmisiä”, SYL:n hal­lituksen koulutuspoliittisena vas­taavana tämän vuoden toiminut Nok­so-Koivisto sanoi.

Nokso-Koiviston mukaan SYL:n ensi vuoden suurimpia haasteita on strategiaprosessin aloittaminen. Ensi vuonna liitolle on tarkoitus luoda visio, tavoitetila. ”Strategiaa pohdittaessa saadaan ehkä käytyä läpi ylioppilasliikkeelle vaikeita asioita. Toivottavasti voimme sen avulla käydä laajaa, osallistavaa keskustelua koko ylioppilasliikkeen tehtävästä.”

SYL:n nykyinen puheenjohtaja Tommi Laitio arvioi, että Nokso-Koivistosta tulee innostava puheenjohtaja. ”Oskari on lahjakas saamaan ihmisiä innostumaan, ja häntä on helppo lähestyä. Teekkarimaisuus näkyy hänessä mielestäni siten, että hän usein peräänkuuluttaa rakenteita ja malleja toiminnalle. Ensi vuonna tullaan kenties käymään aika paljon pelisääntökeskustelua”, Laitio uskoi.

SYL:n liittokokouksessa oli ensimmäistä kertaa käytössä sähköinen äänestysjärjestelmä. Äänestysvälineinä toimivat kaukosäätimet, joita käyttämällä äänestystulokset saatiin kasaan parhaimmillaan kymmenessä sekunnissa. SYL:n pääsihteeri Risto Lähteenmäki arvioi, että järjestelmällä säästettiin aikaa jopa yli tunti. Aikaisemmin liittokokouksissa on äänestetty nostamalla vihreitä, punaisia ja valkoisia lappuja ylös, ja tulokset on laskettu käsin.

Laition mielestä sähköinen äänestys on hyvä myös siksi, että yksittäisen kokousedustajan on helpompi äänestää eri tavalla kuin ryhmänsä. Sähköisessä äänestyksessä ei suoraan näe, jos yhden ylioppilaskunnan riveissä on joku toisinajattelija.

Liittokokouksessa oli ensimmäistä kertaa käytössä myös uusi vaalitapa, siirtoäänijärjestelmä. Siinä läpimenneen ehdokkaan ”ylimääräiset” äänet siirtyvät läpimenokynnyksen alittaneille kakkos- ja kolmosääninä.

”Tässä vaalitavassa on helpompi lähteä ehdolle, kun etukäteen ei voi kovin helposti arvioida, kuka tulee valituksi”, Tommi Laitio sanoi. ”Aikaisemmin esimerkiksi teekkarit ovat tehneet paljon enemmän ennakkokarsintaa. Minusta on erittäin hyvä, että ehdokkaita oli tänä vuonna niin paljon.”

Tampereen teekkareiden puheenjohtaja Pekka Leikas epäili koko järjestelmän tarkoituksenmukaisuutta. ”Olen pettynyt siihen, että hallituksen valinta oli näin yksimielinen”, Leikas sanoi.