Otaniemessä opiskelee 180 kiinalaista perustutkinto-opiskelijaa, joista suurin osa sähkö- ja tietoliikennetekniikan sekä tietotekniikan osastoilla. Vaikeinta opiskelussa on kieli: juuri kukaan kiinalaisteekkareista ei osaa suomea, ja osalle englantikin on vaikeaa.

”Melkein kaikki kiinalaisten opiskelu-ongelmat liittyvät kielitaidon puutteeseen”, TKY:n kiinalaisten yhteyshenkilö Fanglan Tao sanoo. Hän on itse poikkeus, koska kielitaitoisena pystyy opiskelemaan kaikki kurssit suomeksi. Hankalinta on niillä, joiden englanninkin taito takkuilee. ”Esimerkiksi rakennustekniikan osastolla on muutama opiskelija, joita professoritkaan eivät ymmärrä”, Tao kertoo. Yleensä professoreille ei tuota ongelmia laatia ulkomaalaisille opiskelijoille englanninkielisiä tenttejä ja löytää englanninkielisiä kirjoja, joita nämä voivat käyttää kurssimateriaalina. Taon mukaan yksin opiskelu on kuitenkin raskasta.

”Monet sellaiset opiskelijat, jotka ovat suorittaneet kandidaatin tutkinnon Kiinassa, ovat tottuneet työskentelemään koko opiskeluajan saman luokan kanssa. Silloin opiskelukavereilta on ollut helppo pyytää apua opinnoissa.”

Täällä opiskelijat kokevat olevansa kaikin puolin aika yksin. Assistenteilta ja professoreilta avun kysyminen ei ole kovin luontevaa. Taon mukaan kiinalaiset opiskelijat tekevätkin usein laskareissa ja luennoilla keskenään töitä omassa ryhmässä.

Kaikkien professoreiden kursseilla englanninkielistä suorittamismahdollisuutta ei kuitenkaan ole. Heidän mielestään opiskelijoiden olisi yksinkertaisesti vain opittava ensin suomen kieli. Opiskelijat itse taas eivät juuri uskalla puhua ongelmistaan osastoilla. ”Sellaiset kurssit jäävät vain roikkumaan”, Tao sanoo hartioitaan kohauttaen.

Kiinalaisia opiskelijoita näkee harvoin teekkaribileissä. Yksi syy on Taon mukaan se, etteivät he tiedä tapahtumista. Heille onkin vasta perustettu sähköpostilista, jolla tiedotetaan ajankohtaisista ja erityisesti kiinalaisia koskettavista asioista. Ensi syksyksi on suunnitteilla myös isohenkilöohjausta kiinalaisille. ”Suomalaisille ja vaihto-opiskelijoille on järjestetty fuksitoimintaa, mutta kiinalaiset ovat jääneet ulkopuolelle.”

Tao myöntää, että kiinalaisten on usein helppo pysytellä omissa oloissaan, koska heitä on niin paljon. Toiset taas haluavat opiskella mahdollisimman nopeasti, eikä aikaa jää juhlimiselle. Kiinalaisilla opiskelijoilla ei useinkaan ole yhtä paljon rahaa kuin suomalaisilla. Opiskelu ulkomailla on iso sijoitus. Aina on kuitenkin niitä, jotka tulisivat mielellään mukaan toimintaan, jos saisivat siitä helpommin tietoa.