Minä kuulun sellaiseen ikäluokkaan, että koko pienen elämäni ajan olen saanut todistaa televisiosta, radiosta, lehdistä ja myöhemmin myös internetistä pursuavaa huonojen uutisten ja väkivaltaisten tapahtumien kuvauksien tulvaa. Amerikkalaiset väkivaltaelokuvat ja lasten piirretyt, joissa päähenkilöt selviävät moukariniskuistakin, sekä aivan tavalliset tv-uutisetkin, ovat turruttaneet tajuntaani koskien tällaisia hirveyksiä.

Lapsuudenkotini sijaitsee pienen kunnan pikkukylässä, jossa kokemani väkivaltaisuudet rajoittuvat ala-asteen poikien pikkukahinointeihin, joissa joskus joltain kai tuli verta nenästä, ja kuulopuheisiin yöelämästä, jossa jompikumpi osapuoli kertojasta riippuen on saanut kunnolla selkäänsä.

Verta ja pahoja vammoja pursuaa taivaskanavien elokuvakanavien näyttämissä toimintafilmeissä solkenaan. On hämmästyttävää, kuinka kuuluisia jotkut näissä esiintyvät näyttelijät ovat, vaikka he esiintyvät vain noissa B-luokan toimintafilmeissä, sellaisissa, joista vain harvat päätyvät suoraan televisioon ja VHS-kasetille päätymisen sijaan elokuvakankaille.

Turtumiseni väkivaltaan on aiheuttanut tilanteen, jossa väkivallan näkeminen jossain tavallisessa esitysmuodossa (elokuvateatteri, televisio, tietokone, lehdet) ei tuota juurikaan reaktiota. Väkivallan kohteena on vain joko näyttelijöitä tai pikselimössöä, selvähän se. Uutiset väkivaltaisuuksista ja valtavista määristä kuolonuhreista "jossain kaukana" eivät juuri pysäytä, koska uutisissa ei sinänsä ole mitään uutta.

Jossain vaiheessa sitä vain, tästä turtumisestakin huolimatta, voi pysähtyä. Pysähtyä ja asettua eroon perinteisestä länsimaisesta pyhän kolminaisuuden ajattelutavasta - raha, minä, viihde. Voi oikeasti lukea sen jutun jostain lehdestä, missä kerrotaan Hondurasissa tapahtuvista epäoikeudenmukaisuuksista: Koko kylä on uuden voimalan rakentamista vastaan pormestaria myöten, mutta energiayhtiö, käyttäen mafiatermiä - vaientaa - vastustajat ja ostaa poliisit puolelleen. Tällaisessa tilanteessa voi olla aika avuton olo. Mitä minä, otaniemeläinen opiskelija voin nyt oikein muka tehdä näiden ja muiden kärsivien ihmisten hyväksi?

Viime keväänä aloitimme pikku porukalla suunnittelemaan Amnesty Internationalin paikallisryhmän perustamista Otaniemeen nykyisen Ota-Amnestyn puheenjohtaja Leo Lahden soluasunnossa. Alussa oli kaikki epäselvää. Amnesty oli kyllä jossain määrin tuttu kaikille, mutta kysymykset siitä, miten voisimme oikeasti auttaa ja mitä hyödyllistä tehdä, vaivasivat vielä mieliämme.

No, Amnesty on jo iso organisaatio ja sillä on ison organisaation hyödyt ja haitat. Amnesty on ehkä monissa asioissa hidas, mutta toisaalta äärimmäisen luotettava sekä vaikutusvaltainen. On helppo ajatella, ettei tällainen järjestö saisi aikaan kunnon tuloksia mihinkään suuntaan, mutta tosiasiassa tilanne on toinen.

- Amnesty on vaikutusvaltainen organisaatio, ja lobbaa jatkuvasti päättäjiä. Amnestyn julkisilla linjanvedoilla on usein jonkinlaista vaikutusta yleiseen mielipiteeseen. Amnesty ei ota kunniaa yksittäisistä tapauksista mutta monissa tapauksissa näyttää siltä, että Amnestyn toiminta on edesauttanut monien tapausten etenemistä parempaan suuntaan.

Paikallisryhmiä Amnestyllä on Suomessa yli kolmekymmentä ja jäseniä noin 10 000 , maailmassa yli miljoona jäsentä ja lahjoittajaa 160 maassa. Ota-Amnestyssä aktiivisten jäsenien määrä kasvaa koko ajan, ja tapahtumien järjestäminen alkaa jo sujua.

Ota-Amnesty pyrkii keskittymään käsittelemissään aiheissaan yritysvastuuseen.

- Jatkossa on tarkoitus järjestää kuukausittain Ota-Amnestyn tapaaminen, jossa käsitellään eri näkökulmasta ihmisoikeusasioita. Näihin tapaamisiin pyrimme saamaan aina jonkun alan asiantuntijan puhumaan. Lisäksi tapaamisissa allekirjoitetaan myös vetoomuksia, joita tulee löytymään myös ilmoitustaulultamme päärakennuksen toisesta kerroksesta. Suunnitteilla on myös paneelikeskustelu-luonteinen tilaisuus. Tämän lisäksi on tarkoitus järjestää jonkinlainen isompi tapahtuma ehkä puolen vuoden sisällä. Saunailtojakin on suunnitteilla ja ehkä jotkut aiheeseen liittyvät bileet. Kaikki uudet naamat ovat tervetulleita, meitä ei ole koskaan liikaa.

Kaikille kiinnostuneille lisätietoa Ota-Amnestystä ja yleistä Amnestystä löytää ryhmän kotisivulta http://www.tky.hut.fi/~amnesty/.