Kun Valtatie yhden (E18) rakentaminen saadaan päätökseen vuonna 2009, pääsee Helsingistä koko matkan Turkuun ehjää moottoritietä. Viimeinen osuus Muurla–Lohjanharju on teknisesti vaativa tehtävä poikkeuksellisen jyrkkäpiirteisen topografiansa takia. Rakennettavalle 50 kilometrin matkalle tulee peräti 5,1 kilometriä tunneleita ja 49 siltapaikkaa.

Ensimmäinen osuus moottoritiestä, Helsinki–Lohjanharju, valmistui jo 60-luvulla. Turusta Paimioon tie valmistui vuonna 1997 ja Paimiosta Muurlaan vuoden 2003 marraskuussa. Nyt rakenteilla on 10 kilometrin osuus Lohjanharjulta Lohjalle.
Tiehallinnon projektijohtaja Matti Vehviläinen kertoo, että viimeinen 50 kilometrin osuus toivotaan saatavan liikenteen käyttöön vuoden 2009 lopussa.
– Osuuden Muurla-Lahnajärvi toivomme valmistuvan jo vuoden 2008 lopulla. Sen pituus on puolet koko hankkeesta, mutta kustannuksista vain kolmannes. Tavoitteena on saada liikenteen hyödyt nopeasti käyttöön.

Työ aiotaan toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalla elinkaarimallilla. Vehviläisen mukaan sopimusajaksi halutaan 25 vuotta. Tehtävään sisältyvät yksityiskohtaiset suunnitelmat, moottoritien rakentaminen, hoitaminen ja ylläpito siten, että se luovutetaan sovitussa kunnossa takaisin Tiehallinto-tilaajalle vuoden 2029 lopulla.

Muurla–Lohjanharju liikennemääräksi on ennustettu 15000–18000 autoa vuorokaudessa. Ennuste on tehty vuoteen 2030 asti. Tällä hetkellä liikennemäärä on vanhalla tiellä 9000–11500 autoa vuorokaudessa. Yleensä moottoritien rakentaminen katsotaan kannattavaksi, kun liikennemäärä on 10000–15000 autoa. Vehviläisen mukaan uusi moottoritie saa välin Helsinki–Turku kokonaan kuntoon, ja tiellä pärjätään todella pitkään. Viimeisen osan rakentamisella saadaan avattua viimeinen pullonkaula.
– Vanha tie on ongelmallinen. Se on nykyisin tavallinen kaksikaistainen valtatie. Sillä on erittäin huono liikenneturvallisuustilanne ja liikenteen sujuvuuskin on huonoa. Se on kapeakaarteinen, mäkinen ja siinä on paljon liittymiä.

Lohjan ja Muurlan välillä tien topografia on poikkeuksellisen jyrkkäpiirteistä, erityisesti Muurlan ja Lohjan puoleisissa päissä, ja keskikohdalla on hieman tasaisempaa. Tielle pitää siis rakentaa syviä kallioleikkauksia ja korkeita penkereitä. Jyrkkäpiirteisen topografian takia tunneleita tulee poikkeuksellisen paljon, kaikkiaan seitsemän. Koko tiestä 10 prosenttia kulkee tunnelissa. Maa- ja kalliomateriaalia jää 5,4 miljoonaa kuutiometriä ylijäämämassoiksi.

Tielle rakennetaan 28 kilometriä meluseinää ja halvempaa meluvallia, johon ylijäämämassoja voidaan sijoittaa. Meluseinäratkaisut on monin paikoin suunniteltu kohtiin, jossa liito-oravan pesien läheisyyden vuoksi ei voi käyttää paljon leveystilaa vaativaa meluvallia. Pohjavesisuojauksia alueelle tulee paljon. Suomusjärvellä moottoritie joudutaan sijoittamaan pohjavedenottamon lähisuojavyöhykkeelle. Siihen on saatu ympäristölupa. Pohjavesialueella estetään rakenteellisin keinoin tiesuolauksen ja vaarallisten aineiden kuljetusten haitalliset vaikutukset pohjaveden ottamolle.

Teknisesti vaativia elementtejä ovat myös maisemasillat. Niillä ylitetään peltoalueita ja laaksokohtia ja ne vaikuttavat ympäristöön.
– Pisin silta on Huitinjoen 360 metriä pitkä laaksosilta, joka sijaitsee Kiikalassa. Vesistön ylittävä Pernjärven silta on 250 metriä. Kaiken kaikkiaan siltoja rakennetaan 49. Yksi niistä 35 metriä leveä vihersilta, joka on tarkoitettu eläimille moottoritien ylityksiin.

Turusta Muurlaan rakennettu telematiikan perusjärjestelmä, jossa on muuttuvia nopeusrajoituksia ja informaatiotauluja, on tarkoitus laajentaa koko tielle Turusta Helsinkiin asti. Tunnelit muodostavat telematiikassa oman kokonaisuutensa. Turvallisuus- ja häiriönhallintajärjestelmiin on Vehviläisen mukaan jo panostettu, mm. kunnossapitotarpeisiin ja onnettomuustilanteisiin. Muurla–Lohja-välillä on tarkoitus myös hyödyntää uusinta tienvarsiteknologiaa. Esimerkiksi nopeuksia voidaan säädellä ja antaa tiedotteita.
– Tunneleihin vaadimme hyvätasoisen järjestelmän. Salossahan on käytössä kaistaohjausjärjestelmä, jossa toinen rinnakkaisista tunneleista voidaan sulkea ja ohjata liikenne kokonaan toiseen tunneliin. Tunnelin häriönhallintakamerat havaitsevat, jos joku auto ajaa esimerkiksi väärään suuntaan tunnelissa. Oikeaan suuntaan ajavien nopeudet pudotetaan alas, ja taulujen kautta hälytetään varoitusteksteillä.