![]() |
||||
![]() |
![]() |
![]() |
|
![]() |
![]() |
||||
Yhteistä etua etsimässä
Marja Ollila
[email protected]
TKK:n piiriin syntyy maaliskuussa jatko-opiskelijoiden edunvalvontayhdistys. Perustajien motiivi on selvä: TKK ja TKY eivät huomioi jatko-opiskelijoita riittävästi, joten toimeen on tartuttava itse.
![]() Kaarlo Väisänen (vas.) ja Jani Turku toivovat mahdollisimman monen
jatko-opiskelijan löytävän JOY:n elämäänsä. TKK:n jatko-opiskelijoita vaivaa tiedon puute. Kaarlo Väisäsen mukaan suurin ongelma on se, että jatko-opiskelijoiden asiat ovat osastojen – käytännössä professorien – vastuulla. Tämän vuoksi ohjauksen ja opastuksen taso on vaihtelevaa. ”Jatko-opiskelija on usein oman onnensa nojassa”, toteaa Jani Turku. Turku ja Väisänen ovat perustamassa yhdistystä TKK:n jatko-opiskelijoiden etuja valvomaan. Ensimmäinen päämäärä on yhteisen edun löytäminen kokoamalla kiinnostuneet ja selvittämällä heidän tarpeensa. ”On tietysti mahdollista, etteivät jatko-opiskelijat kaipaa ollenkaan yhdistystä. Latenttia tarvetta tuntuu kyllä olevan”, Väisänen kertoo. Ilmapiiriä on tunnusteltu erilaisissa keskusteluissa. Yhdistyksen nimeksi tullee Jatko-opiskelijoiden yhdistys eli JOY. Samanniminen ryhmä on tuttu TKY:n edustajistosta. Molemmat ovat samalla asialla, Turku luonnehtii edustajistoryhmän toimivan yhtenä JOY:n vaikutuskanavana TKY:n suuntaan.
”TKY ei välitä jatko-opiskelijoista”
TKY:aan liittyminen on jatko-opiskelijoille vapaaehtoista. Heistä kymmenen prosenttia eli nelisen sataa kuuluu ylioppilaskuntaan. Väisäsen mielestä pieni osuus kertoo siitä, etteivät jatko-opiskelijat tunne saavansa vastinetta jäsenmaksulleen.
Jatko-opiskelijoiden osuus TKY:n jäsenistöstä on pieni, eikä ylioppilaskunnalta Turkun ja Väisäsen kokemusten mukaan liikene aikaa tai mielenkiintoa tällaiselle ryhmälle. JOY:n yksi tavoite on löytää molemmille osapuolille edullinen toimintamalli. ”Yhdistys mahdollistaisi jatko-opiskelijoihin fokusoitumisen, samoin kuin killat osastojen suuntaan.” Turku ja Väisänen ovat vanhoja TKY-aktiiveja. Vieroitusoireiden lievittämisestä tai vanhojen muistelusta JOY:ssa ei kuitenkaan ole kyse. Ainakin aluksi tarkoitus on pysytellä erillään ylioppilaskunnasta.
”Emme halua TKY-leimaa. Tämä ei ole uutta kiltatoimintaa, vaan meidän tulevaisuuteemme vaikuttamista,” Turku kiteyttää.
Kolmiyhteyden rakentaminen tavoitteena
Jatko-opiskelijayhdistyksiä toimii jo useamman yliopiston piirissä. Erityisesti viime syksy oli Väisäsen mukaan valtakunnallista heräämisen aikaa. Yksi taustatekijöistä saattoi olla YTHS:n jatko-opiskelijoiden asemaa heikentänyt linjaus.
Yhteistyö yli yliopistorajojen on JOY:n agendassa. Lähitulevaisuudessa etusijalla ovat maantieteellisesti lähimmät HYY:n ja KY:n järjestöt. ”Kopioidaan toistemme hyvät ideat, ettei tarvitse aina keksiä pyörää uudestaan”, Turku sanoo. JOY:n hyvät ideat liittyvät ennen kaikkea tiedonkulkuun. Tavoitteena on luoda pohjaa jatko-opiskelijoiden yhteistyölle ja keskustelulle kautta koko korkeakoulun. Myös ammattiainekerhojen tyyppinen työelämään liittyvä toiminta on esiintynyt kaavailuissa. Tärkeä päämäärä on myös keskusteluyhteyden luominen korkeakoulun, ylioppilaskunnan ja jatko-opiskelijoiden välille. ”Konkreettisempia tavoitteita voisivat olla YTHS-maksun erottaminen ylioppilaskunnan jäsenmaksusta ja jatko-opiskelijakortti”, miehet sanovat.
|
||||
![]() |