Elokuussa Otaniemessä sai nauttia rennosta kansainvälisestä tunnelmasta ja tiukkailmeisten poliisien ja turvallisuusmiesten seurasta.

MM-kisojen aikana Otaniemessä sai ihmetellä poikkeuksellisen kansainvälistä tunnelmaa. Kisakylä esittäytyi ulospäin kymmenien poliisien ja sotilaspoliisien vartioimana aitauksena, mutta urheilijoita näkyi myös Otaniemen ostoskeskuksella, busseissa ja lenkkipoluilla.
        Aidan sisäpuolella urheilijoiden elämä vaikutti mukavan rauhalliselta. Heinäkuun helteet sujuivat Otaniemessä jännittävän odottavissa tunnelmissa. Aita nousi pikkuhiljaa heinäkuun aikana, mutta konkreettisesti sen huomasi viimeistään heinä-elokuun vaihteessa, kun portit laitettiin kiinni. Tämän jälkeen aidan sisäpuoli alkoi elää tiukasti vartioituna omaa elämäänsä.
        Päivää ennen kisakylän virallisia avajaisia, sunnuntaina 31. heinäkuuta, Kylässä suoritettiin tiukat turvatarkastukset. Otaniemessä ei todennäköisesti nähty kerralla yhtä paljon poliiseja ja sotilaita edes vuoden 1975 ETYK-huippukokouksen aikana. Tarkkaa tietoa asiasta ei ole, sillä jostain syystä poliisit ja kisajärjestäjät eivät olleet halukkaita vastailemaan turvatarkastusta koskeviin kysymyksiin, eikä Polyteekkarin kirjeenvaihtajaa päästetty alueelle tarkkailemaan tilannetta.
        Kisakylän aidan taakse ei kuitenkaan kätkeytynyt suuria yllätyksiä. Kisakylään ei ollut asiaa ilman kuvallista kulkulupaa, mutta onneksi myös Polyteekkari, eli käytännössä allekirjoittanut, pääsi kisakylään ’huoltotehtäviin’. Kylään kuljettiin tyylikkäästi lentokentiltä tuttujen metallinpaljastimien läpi. Kuri oli tiukkaa mutta muutamaa virkaintoisinta turvallisuusapinaa lukuun ottamatta ystävällistä ensimetreiltä alkaen.

Kisakylän eristämisellä ulkopuolisilta pyrittiin turvallisuuden lisäksi tarjoamaan urheilijoille rauhallinen mahdollisuus keskittyä omiin suorituksiin ja rentoutua kisahälinän keskellä. Kaikesta päätellen tässä onnistuttiin mainiosti. Suurin osa verryttelypukuisista urheilijoista näytti keskittyvän rentoon hengailuun, mutta myös lenkkeilijöitä näkyi tavallista enemmän.
        Yhteensä kisakylään majoittui vajaat 3000 yleisurheilijaa ja joukkueen jäsentä yli 200 maasta, mutta suurin osa heistä viihtyi Kylässä vain heidän omien suorituspäiviensä ajan. Suurin osa kisoihin osallistuneista urheilijoista majoittui kylään, suurimmat tähdet mukaan lukien. Muuten Teekkarikylän tunnisti kisakyläksi lähinnä asuntojen identtisistä verhoista, parvekkeilta roikkuvista suurista lipuista, virallisista opastinkylteistä ja ravintolaelämän vilkastumisesta. Esimerkiksi yleensä hiljaiseloa viettävältä SAS:n hotellin terassilta kuului houkuttelevaa kesämusiikkia, ja TF:n terasseille oli lainattu uutuuttaan hohtavat kalusteet.
        Täffällä toimi myös kisojen virallinen yökerho. Viimeisenä iltana meno yltyi kuulemma varsin  railakkaaksikin, mutta yleisesti ’yökerho’ oli hyvin rauhallinen paikka, missä kourallinen urheilijoita kävi nauttimassa oluen tai pari. Sama päti myös Cantinaan: joukkueiden huoltajat ja johtajat saattoivat välillä jopa innostua ottamaan muutaman terävän, mutta suurin osa urheilijoista vaikutti tulleen Suomeen tylsästi vain urheilemaan.
        Ensimmäisinä päivinä Otaniemessäkin saattoi kokea suuren urheilujuhlan tuntua Stadionin ympäristön malliin. Kuuluisuuksia oli helppo bongata, ja tunnelma oli innostuneen jännittävä. Bussit olivat monesti tupaten täynnä kymmeniä eri kieliä puhuvia urheilijoita, ja viereiselle penkille saattoi istua yhtä hyvin söpö afrikkalainen pitkänmatkanjuoksija kuin Otaniemessä jo legendaksi muodostunut bulgarialainen kuulantyöntäjä.
        Pian kisojen alkamisen jälkeen tunnelma vaihtui kuitenkin sateisemmaksi, ja kaatosateessa huomio keskittyi enemmän kotiin pääsyyn kuin urheiluhulinaan. MTV3:n mukaan elokuun toinen viikko oli Helsingissä sateisin 45 vuoteen. Yksi kisaviikolla kuulluista heitoista oli: ’Hyvä homma. Nyt kolme miljardia ihmistä katsoo televisioista, että tuohon maahan minä en ainakaan halua lähteä koskaan lomalle.’

Toisin kuin monet pessimistit veikkasivat, sujui Teekkarikylän muuttaminen kisakyläksi ilman suurempia kommelluksia. Tuhannet muuttolaatikot siirtyivät ainakin lähestulkoon ajallaan asunnoista punaisiin kuorma-autoihin, 1100 teekkaria keräsi tavaransa ilman näkyvämpiä protesteja, monet asunnot saivat uuden maalipinnan, ja uudet kalusteet saatiin kannettua asuntoihin ennen urheilijoiden saapumista.
        Jonkin verran avaimia lähti urheilijoiden mukana ympäri maailmaa, mutta muuten suuremmilta ongelmilta vältyttiin. Kisojen jälkeen TKY:n asuntotoimisto päivysti pitkiä päiviä avainten palautuksessa. Asukkailta kuullun palautteen mukaan suurimpiin ongelmiin kuuluivat asunnoista kadonneet suihkuverhot, vääriin asuntoihin eksyneet tai puuttuneet muuttolaatikot ja toimimattomat hellat.
        Ennen kisoja paloturvallisuudesta vastaavat henkilöt olivat keksineet, että turvallisuuden vuoksi asuntojen hellojen sulakkeet pitää poistaa. Tämä oli puoliksi hyvin ajateltu, mutta kisojen aikana talojen aulavahdeilta sai kuulla, että eniten ongelmia oli aiheutunut kannettavista retkikeittimistä. Kisadieettiä ei kuulemma voinut missään tapauksessa muuttaa ennen maratonia, joten omien ruokien valmistus oli monille urheilijoille kuulemma elintärkeää puuhaa.
        Muutaman kerran Perhekylän asukkailla oli turvallinen kotimatka, kun sotilaspoliisit oli komennettu kisakylän sisäpuolelta vartioimaan aitaa ympäröiviä pyöräteitä. Kisakyläkomennuksen alkuvaiheissa varsinkin yleisurheilusta kiinnostuneimmat varusmiehet olivat innostuneen oloisia komennuksesta, mutta elokuun puolivälissä monet olivat jo sitä mieltä, että vartiossa seisoskelun olisi sittenkin voinut vaihtaa metsäleiriin.
        Myös poliisit päivystivät alueellaympäri vuorokauden. Vanhempi konstaapeli R. Kovanen kertoi, että ’turvallisuusasioita koskevia tietoja ei voi paljastaa, mutta ei täällä mitään ole tapahtunut’. Polyteekkarin tietojen mukaan kisakylähankkeesta selvittiin siis loppujen lopuksi varsin onnellisesti ja jopa suhteellisen vähällä ottaen huomioon, että kärsimykset on kompensoitu halvoissa vuokrissa™. Tietoa kommelluksista ja hyviä juoruja kerätään edelleen: [email protected] .