IT-buumin pienoisen sukelluksen jälkeen perinteinen rakennustekniikka on lisännyt viime vuosina jälleen selvästi suosiotaan. Lamavuosien jälkeen rakentaminen porskuttaa jälleen täysillä kierroksilla ja rakennustekniikan osaajia tarvitaan aina.
– Jos meitä ei olisi, niin kännykänkin tekeminen olisi paljon hankalampaa lumihangessa tuulessa ja tuiskussa seisten. Jos katselee ympärilleen, kun lähtee kotoa, voi huomata, että ympärillä kaikki on rakentajien kätten työn jälkeä, TKK:n rakennus- ja ympäristötekniikan osaston johtaja Pertti Vakkilainen sanoo.

Pertti Vakkilainen kertoo, että rakennustekniikka oli ensimmäisten oppiaineiden joukossa, kun Helsingin teknillinen reaalikoulu (eli Polyteknisen opiston edeltäjä) käynnisteli toimintaansa vuonna miekka ja kypärä 1859. Näiltä ajoilta on peräisin myös Rakennusinsinöörikillan nimen maineikas lyhenne IK eli Insinöörikilta.

Kun Polytekninen opisto muuttui Teknilliseksi korkeakouluksi vuonna 1908, opetettiin rakennusosastolla tienrakennusta, sillanrakennusta ja vesirakennusta. Talonrakennustekniikkaan perustettiin professuuri toisen maailmansodan jälkeen. Vuosien varrella opetustarjonta on lisääntynyt esimerkiksi liikennetekniikan, rakentamistalouden ja ympäristönsuojelun opetuksella.
– Rakennusosasto ei ole pelkästään talonrakennusosasto, niin kuin monet luulevat, Pertti Vakkilainen muistuttaa.

Rakennusala on edelleen varsin käytännönläheinen ala.
– Tuotekehitystä vielä arvostetaan, mutta varsinaista akateemista tutkimusta rakennusala ei ole juurikaan arvostanut, Pertti Vakkilainen pahoittelee.

Suomalainen rakennusala on edelleen pääasiassa kotimarkkinateollisuutta, mutta Pertti Vakkilainen uskoo, että maailman avautuessa myös rakennusalalla on lisättävä huipputeknistä erikoistumista.
– Minä luulen, että kun tästä asiasta puhutaan kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua, niin tilanne näyttää varsin erilaiselta kuin nyt.

Tutkittavaa riittäisi, mutta samaan aikaan valtiovalta uhkaa leikata entisestään tutkimusresursseja kaikista kauniista juhlapuheista huolimatta.
– Nyt kun puhutaan, että yliopistoista pitäisi paiskata ihmisiä ulos ja virkoja jättää täyttämättä, niin kyllä minun on vaikea nähdä, miten rakentamisen laatu siitä paranisi, Pertti Vakkilainen sanoo.

Suomalaisen rakentamisen laatu nousi muutama vuosi sitten ikävällä tavalla puheenaiheeksi lukuisista kohteista löydettyjen laiminlyöntien takia. Tämä ei ole Pertti Vakkilaiselle selvästikään mieluisa puheenaihe, mutta alun kiertelyn jälkeen hän myöntää ongelmien olemassaolon.
– Ehkä se johtuu siitä, että meillä ei ole enää oikein kunnon rakennusmiehiä. Ehkä meitä ja muita koulutuslaitoksia voi kuitenkin syyttää siitä, että rakennusinsinööri- ja rakennusmestarikunnalle ei ole korostettu tarpeeksi laadun ja ammattiylpeyden merkitystä. Rakennusalan ihmisillä pitäisi olla niin paljon ammattiylpeyttä, että se mikä tehdään, tehdään siten, että siitä voidaan olla ylpeitä, Pertti Vakkilainen sanoo