”Kiltalehti tuo esille ja tallentaa jälkipolville pienen näytteen opiskelijoiden hurjasti kuplivasta ja alati muuttuvasta ajatusmaailmasta. Se toimii myös painekattilan varoventtiilin tavoin antaen mahdollisuuden nimettömiin purkauksiin. Se elää ja ottaa joka kerta ilmestyessään uuden muodon.”

Näillä sanoilla alkaa Arkki-lehden Jan Wolskin kirjoittama pääkirjoitus, emmekä me osanneet sanoa asiaa tämän paremmin. Jo kiltalehtikasan näkeminen riitti saamaan Vuoden kiltalehti 2004 - kilpailun tuomariston hyvälle tuulelle. Otaniemessä kaikilta killoilta löytyy oman näköisensä ja kiitettävän persoonallinen lehtensä, joiden parhaimmillaan vuosikymmeniä jatkunutta suosiota edes internetin kaltaiset hassut uutuudet eivät ole pystyneet uhmaamaan.

Polyteekkarin Vuoden kiltalehtikilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran, tällä kertaa yhdessä TKY: n viestinnän kanssa. Historian ensimmäinen voitto meni AS:n Kultaiselle Tomaatille ja viime vuonna parhaaksi valittiin tutalaisten Proleko?-lehti. Ilmeisesti prodekolaisille jäi viime vuoden voitosta hyvän olon tunne päälle, sillä tänä vuonna he eivät saaneet vuoden ensimmäistäkään lehteä valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä.

Tänä vuonna päätettiin siis arvostella paitsi viime vuoden paras, niin myös tämän vuoden ensimmäinen lehti. Monissa lehdissä toimituskunta vaihtui vuoden vaihteessa, eikä tiedotustoimikunta halua tietenkään kannustaa vain yhden hienon lehden tekemiseen vuodessa.

Kilpailun tuomaristoon kuuluivat Polyteekkarin ulkoasuvastaava Marika Eerola, TKY:n tiedottaja Juha Stjärnsted, PLOP Designin johtava, nuorisomedioihin erikoistunut graafikko Kalle Kemppainen ja Polyteekkarin vastaava toimittaja Mikko Arvinen. Lehdet arvioitiin perinteisellä musta tuntuu -metodilla, joten tuomariston jäsenet haluavat painottaa, että tuloksiin ei kannata suhtautua liian vakavasti.

Loppuarvostelussa Automaatio- ja systeemitekniikan killan Kultainen Tomaatti nousi lähes ylivoimaiseksi voittajaksi. Arviointipöytäkirjassa lehden juttuja kehuttiin hyviksi, tai paikoitellen jopa nerokkaiksi. Lehden taittoa pidettiin keskimääräistä parempana, ja myös erilaisten kännikuvien katsottiin sopivan hyvin kiltalehteen. Yleisesti Kultaisesta Tomaatista jäi lehden tekoon aidosti ja kiinnostuneesti paneutunut vaikutelma. Palkintojenjakotilaisuudessa tomaatin päätoimittaja Juho Pentikäinen halusikin kiittää kaikkia lehden tekoon osallistuneita.

– Kirjoittajia ja ideoita löytyi hyvin, että kyllä se siitä helpottuu, Juho Pentikäinen sanoi.

Ensimmäiseksi perintöprinsessaksi äänestettiin puunjalostajien Juopuu. Tuomaristoon teki vaikutuksen varsinkin lehden rehellinen kiltalehtimäisyys. Lehteä pidettiin hauskana ja hyvällä tavalla mauttomana: ”Olipas tylsät vuosijuhlat, en edes saanut…”

Geometres sijoittui pronssille hienon ja laajan kokonaisuutensa ansiosta. Lehti sai kiitosta varsinkin hyvin kirjoitetuista reportaaseistaan, joissa oli uskallettu ottaa rohkeasti erilaisia näkökulmia. Siinä missä useimmat muut lehdet esittelivät kiltojensa virallisia toimijoita perinteistäkin tylsemmällä tavalla, päätti Geometres lähteä koeajamaan killan uuden puheenjohtajan vanhan Mazdan: ”Missä ovat wunderbaumit ja karvanopat?”

Kilpailun neljä tuomaria saivat jokainen antaa parhaalle lehdellä 3 pistettä, toiselle 2 ja kolmannelle yhden pisteen.

Kultainen Tomaatti: 8 (paras on paras)
Juopuu: 4 (rehellisesti aito kiltalehti)
Geometres: 3 (tuhti lukupaketti)
Tislekki: 2 (paras kansi, hauska)
Arkki: 2 (rullattu metriselle paperille)
Sössö: 2 (hyvä ja selkeä kokonaisuus)
Ruutiset: 2 (asiallinen, ei mitään digiä)
Alkorytmi: 1 (loistavaa kiltaläppää)



”Olisiko sillä merkitystä jos TKK:lla ei olisi lainkaan tyttöjä. Eihän niitä ole nytkään kuin riesaksi kaikkiin harkkaryhmiin.”

”En minä koskaan viinaa juo. Paitsi jos sitä saa ilmaiseksi tai halvalla, tai se on hyvää tai on jano.”

”Kuninkaallisen askarteluosaston sijainti Suomen virallisessa nukkumalähiössä ärsyttää monia. Nyt kun taiteellisen luovuuden ikoni Kaapelitehdas jää taakse, ärsyttää vieläkin enemmän.”

”Ristikon ratkaisu esitetään transformoidussa muodossa.”