Tänä vuonna vappuaaton aamuna Amfille odotetaan noin tuhatta fuksia noutamaan teekkarilakkiaan. Tai ainakin vajaat tuhat fuksia on jo tilannut lakin ja saanut siihen oikeuttavat fuksipisteet kerättyä talven aikana. Vajaasta 1600 viime syksynä opintonsa aloittaneen joukosta tämä ei ole mahdottoman huono suoritus, sillä lukuun mahtuu myös lukuisia jo lakin omistavia osastojen vaihtajia. Näillä näkymin lakin saa tänä vuonna päähänsä viimevuotista useampi (tuleva) teekkari.

Esimerkiksi fyysikkokillan fuksikippari Mauno Taajamaa kertoo, että fyssalta tulee noin 50 lakinsaajaa.

– Minun fuksilistallani on tällä hetkellä 79 nimeä. Heistä jo lakin omistavia vaihtareita on kuusi ja lisäksi on neljä täffäläistä jotka hankkivat lakin sieltä. Laskennallisesti noin 72 prosenttia saa siis fyssalta lakin, Mauno kertoo.

Viime vuonna fyssalta lakin sai 47 fuksia, mutta tuolloin fuksejakin oli enemmän, joten parempaan päin ollaan menossa.

– Olisihan se hienoa, jos kaikki ottaisivat lakin, muttei se taida olla oikein mahdollista tässä niin yksilökeskeisessä maailmassa, Mauno pohtii ja lisää, että toisaalta on hyväkin, että kaikkia ei yritetä pakottaa korkeakoulussa yhteen muottiin.

Fuksipisteiden keräämisestä lakin saamisen ei kuitenkaan pitäisi olla kiinni.

– Pisteitä saa lähes mistä tahansa vipeltämisestä, joten jos on edes jossain aktiivinen, niin pisteet plopsahtavat vihkoon kuin plussapisteet ikään, Mauno vertaa.

Kemistikillan Laura Nyfors ja Emilia Tiitinen ovat samaa mieltä.

– Nykyään pisteitä voi suorittaa killalle, yhdistykselle tai ylioppilaskunnalle. On lähes mahdotonta keksiä tapahtumaa, josta pisteitä ei saisi.

Emilia ja Laura ymmärtävät kuitenkin myös niitä fukseja, jotka eivät halua tupsulakkia päähänsä.

– Kaikki eivät koe teekkaritoimintaa omaksi jutukseen ja siten myös sen ulkoiset tunnusmerkit tuntuvat heistä vierailta, Emilia ja Laura pohtivat.

Vaikka nyt näyttäisikin, että viimevuotista suurempi osa fukseista haluaa lakin, ei fuksimajuri Lauri Kovanen ole kuitenkaan täysin tyytyväinen saldoon. Vaikka lakkien jako on fuksimajurille yksi vuoden kohokohtia, on juhlapaikan taivaalla havaittavissa myös tummempia pilviä. Teekkarikulttuurin suosio näyttäisi olevan väistämättä menossa alaspäin, minkä Lauri pelkää ainakin osittain johtuvan toiminnan liiallisesta vakavoitumisesta. Vakavoitumista yritetään Laurin mukaan kyllä paikata ja ehkä jopa peitelläkin korostamalla teekkarien kulttuurillisia saavutuksia ja ulospäin näkyvää osaa, kuten wappulehtiä, mutta tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmia.

– Jotain tarttis tehdä, niin kuin sanotaan. Kiltatoiminnan ja teekkariuden yleistä imagoa pitäisi saada nostettua, ja samalla pitäisi saada nuorimmat ylpeiksi omasta teekkariudestaan, Lauri pohtii.

Fuksipisteiden kerääminen aloitettiin 1930-luvun alussa kun ylioppilaskunnassa huolestuttiin fuksien yhteenkuuluvuuden ja kurin puutteesta. Kuri ei ole tänä päivänä enää suurimpia ongelmia, mutta yhteenkuuluvaisuuden tunne on kohtaamassa ehkä suurempia haasteita kuin koskaan historiassa. Lauri Kovasen mukaan fuksipisteiden saamisen helpottaminen ei kuitenkaan ole ratkaisu ongelmiin, vaan fuksit pitäisi saada jälleen todella innostumaan pisteiden takana odottavasta teekkariudesta.

– Lakin saaminen on fukseille ainutkertaista ja sen hetken jokainen muistaa vielä vuosien kuluttua, Lauri Kovanen sanoo, ja lupaa odottaa innolla riemukasta vappua kaikesta huolimatta. Suurin osa on kuitenkin ihan hyvä luku, vaikka aivan 100 prosenttia ei lakkia kaipaisikaan.

Vaikka fuksimajuri onkin huolestunut joidenkin fuksien aktiivisuudesta, lämmittäisi juuri 21-vuotta täyttäneen materiaalitekniikan fuksin Kimmo Raution aktiivisuus varmasti vanhan mieltä. Vaikka materiaalitekniikan osaston viimeiset fuksipisteet jaetaan vasta vapun aatonaattona järjestettävän laulukokeen jälkeen, on Kimmon fuksipistevihko ollut jo pitkään viimeistä riviä myöten täynnä tapahtumista kerättyjä merkintöjä ja opintoviikkovaatimuskin tuli kasaan jo ennen joulua.

Bileissä ja kaikissa muissa mahdollisissa yhteisissä aktiviteeteissä on tullut kierreltyä säännöllisesti koko talven ajan. Vappusuunnitelmiin kuuluu esimerkiksi yöjäynäjoukkueeseen ja ”kaikkiin mahdollisiin tapahtumiin osallistuminen”.

Kimmo myöntää itsekin kuuluvansa fuksien aktiivisimpaan viidennekseen. Yhteinen toiminta on vain tuntunut mukavalta, mutta Kimmokin on huomannut, että läheskään kaikki fuksit eivät lähteneet syksyllä messiin.

– Suurin osa on hyvin megessä, et ihan sama onko Stadista vai Rovaniemeltä. Sitten on sellaisia yksinäisiä susia ketä ei näe missään, Kimmo sanoo.

Osa porukasta on yksinkertaisesti ujoja tai muuten syrjäänvetäytyviä, ja jotkut taas katsovat, että kaikki mitä joutuisi tekemään Otaniemessä olisi pois muusta elämästä.

– Onko se sitten niin kamalaa jos sä missaat jonkun sedulassa käynnin jos sä osallistut johonkin killan järjestämään toimintaan, mutta jengi on yksilöitä, Kimmo pohtii.

Vappu järjestetään 25. huhtikuuta ja 1. toukokuuta välisenä aikana. Tänä vuonna vapun päivä osuu sunnuntaille.