Otaniemen paikallinen metallikerho Mökä ryhdistäytyi kesällä ja organisoi bussikuljetuksen Euroopan suurimmille metallimusiikkifestivaaleille Saksan Wackeniin. Tänä vuonna Wacken Open Air järjestettiin viidennentoista kerran ja osallistujia paikalle saapui yli 40 000.
Retkeen osallistui noin 35 henkilöä, jota enempää vanhaan bussinrämään ei olisi saanut suosiolla ahdettuakaan. Parikymmentä oli varsinaisia mökäläisiä, ja loput oli haalittu muualta.
Matkan ensimmäinen etappi oli Suomen Turku. Laivalla pidettiin vauhtia yllä ja jatkettiin pohjien juomista kiihtyvällä tahdilla. Aikaa tukevan pohjan valamiseen ennen festarin alkua kun oli enää muutama päivä. Tukholmassa bussiin nousi iso läjä krapulaisia mustaan pukeutuneita rumiluksia ja joukko kauniita naisia. Samalla kuski vaihtui karvaiseen pitkätukkahippiin. Sopi meille. Päivän genre oli ajaa Etelä-Ruotsiin ja isojen siltojen kautta Kööpenhaminaan. Matka kesti tavattoman kauan, sillä laivalta ostetut kaljat aiheuttivat tarvetta pieniin pysähdyksiin. Tökkivää ajoa kuitenkin piristivät bussin etuosassa vilautellut rinnat, takapuolet ja muutamat piiskaussessiot. Ohitetut rekkakuskitkin olivat mielissään.
Tässä vaiheessa bussikuskimme aloitti pitkän tarinoinnin Christianian tilanteesta, ja nuorisektori ryhtyi kaivelemaan piippujaan esille. Old school -hevareiden mielestähän ruoho on lehmien ruokaa, eikä siihen ole mitään syytä ryhtyä.
Kun vihdoin Kööpenhamina oli löytynyt, niin leirintäalue osoittautui mukavaksi paikaksi. Kaljaa sai euroilla, terassilla pauhasi porno ja teinien piiput sauhusivat. Mukava kylä, mutta ei sinne asumaan oltu tultu.
Wackeniin oli vaikea osata ja sinne oli ärsyttävän pitkä matka. Lohtua toi, että se on Saksassa, jossa kalja ja viina on halpaa sen lisäksi, että niitä saa joka paikasta. Wacken on noin kolmen ihmisen asuttama kylä jota ympäröivät pellot ja niillä märehtivät lehmät. Nyt pelloilla märehti mustaan pukeutuvia pitkätukkia, ei siis mitään helvetin hippejä vaan ihan oikeita raudanpehmeitä
ja ruosteen raiskaamia hevareita.
Kolme päivää Wackenissa oli noin kolmekymmentä astetta lämmintä. Kaljatuoppi oli kolme euroa ja niin pois päin. Eli ei muuta kuin teltta pystyyn, kalja käteen ja heilumaan. Kun kone oli tankattu, piti lähteä katsomaan geriatrikko-orkesteri Motörheadia. Lemmyn syylät näki hyvin valtavasta valotaulusta kun itseni ja lavan väliin oli jo ehtinyt noin 30 000 muuta ihmistä.
Ensimmäisen illan lopetti Böhse Onkelz –niminen yhtye, josta en ollut kuullut ikinä mitään, mutta kaikki paikalla olleet saksalaiset lauloivat koko ajan mukana. Mikä lie Saksan Popeda.
Tämän jälkeen saksalaisen Metalhammer-lehden juhlatelttaan hoilaamaan
täysillä niitä perusklassikoita, jotka soivat jatkuvalla syötöllä karaokessa.Tarkoittaa siis biisejä kuten We're not gonna take it, Fear of the dark, Battery ynnä muut perushumpat, joista kaikki paikalla olijat osaavat hoilata vähintään kertosäkeistön.
Sitten taas teltoille. Koska leiriintymiseen tarkoitetulla pellolla oli tilaa monelle kymmenelle tuhannelle henkilölle, niin lääniä piisasi. Koska paikka oli Saksassa, yöllä oli pimeää, ja yöllinen kulkijakin todennäköisesti todella humalassa. Lisäksi kun pellolla olimme, niin kaikki suunnat näyttivät samanlaisilta, joten eksyminen oli varmaa.
Seuraavana aamuna oli aikainen herätys jo puolilta päivin, sillä oli lähdettävä krapulaa parantamaan ja ihastelemaan Mayhemia. Tämän spektaakkelin tarkastelua tosin häiritsi laulajan yleisöön paiskomien sianpäiden väistely, vaikka ainahan ne jollain raadoilla yleisöä heittelevät. No, mitä voi odottaa kansalta joka elää poraamalla turskaa ja juomalla öljyä.
Koska varsinaisia lavoja oli kolme ja esiintymisiä puolesta päivästä yli puolen yön, ei kukaan pysty näkemään kaikkia bändejä. Osa olikin valinnut toisin ja katselivat sankariheviä tai mikä nyt ketäkin eniten miellytti.
Suosituimmasta päästä akteja olivat varmaankin Doro ja Warlock, joiden pitkän setin aikana lavalla oli käynyt lukuisia vieraita, kuten Iron Maidenissa aikanaan soittanut Blaze Bailey ja monia muita. Myös Saxonilla, jolla oli jonkinlainen juhlavuosi menossa. Helloweenilla ja Satyriconilla kävi vieraita ja kavereita lavalla.
Wackenin bändeistä suurin osa oli melko raskasta tavaraa kuten Cannibal Corpse, Hypocrisy, Bal-Saggoth ja Espoon omat pojat Children Of Bodom. Tämän rinnalla toinen suuri ryhmä oli jonkinlainen vanhan sortin trash-sektio, jota edustivat Anthrax, Dio, Saxon, Motörhead ja vastaavan tapaiset esiintyjät. Näiden kahden suurimman genren lisäksi oli ehtaa kirkonpolttomusiikkia soittamassa ainakin Mayhem ja Satyricon. Toisaalta vastaavasti oli sitten sellaisiakin humppapumppuja kuten Dionysos, Doro, Thunderstone ja Helloween, joissa lauletaan kirkkaasti ja korkealta.
Kategorisoinnit ovat aina jonkun mielestä väärin, mutta sillä nyt ei tässä ole väliä. Sainpahan luetelluksi muutaman bändin ja niihin vertaamalla voi hieman päätellä minkä tyylistä huttua oli tarjolla Saksan elokuisella heinäpellolla.
Eläkeläisten keikalla lavan edessä oli aivan tolkuton meininki. Tonninpainoiset saksalaiset hevikarjut ja emakot surffasivat yleisön käsillä jatkuvana virtana ja mosh-pitissä olisi ollut sonnillakin tekemistä, jotta ei olisi tallaantunut jalkoihin.
Suomen metallifestivaaleista Wacken eroaa yleisön määrän lisäksi myös yleisön laadussa. Tuskassa ja Nummirockissa vierailijoiden keski-ikä on varmaankin noin kymmenen vuotta Wackenin kävijöitä vähemmän. Lisäksi Wackenista puuttuvat hassut asusteet, joita Tuskassa näkee erityisesti nuorten naisten päällä.
Sunnuntaina oli edessä leirin purku ja ajomatka noin kahdensadan kilometrin päähän Rostockiin. Matkaan meni aikaa noin viisi tuntia ruuhkan ja onnistuneen navigoinnin ansiosta. Rostockista Trelleborgiin menevään laivaankin ehdittiin hulppealla neljän minuutin marginaalilla. Laivalla oli yksi sauna, joten valtasimme sen molempien sukupuoliemme käyttöön hyvässä hengessä. Tämä piti mukavasti huolen siitä, ettei sinne pyrkinyt liikaa muuta väkeä. Viikon sekoilusta tulee melko väsyneeksi, mutta reissu oli todellakin pienen kärsimyksen arvoinen, ja epäilemättä ensi vuonna miehitetään Saksa uudestaan. Lisää kuvia matkasta voi ihailla osoitteissa http://otax.tky.hut.fi/~moka/pics/Wacken-2004/ ja http://777-team.org/Menot/Festarit/Wacken-2004/.