Tunnelma Finlandia-talolla on odottava. Monet tapaavat aulatiloissa vanhoja tuttuja ja muistelevat menneitä. Kaikilla on selvästi mukanaan hyvä mieli, joillain myös povitaskussa. Vaikka lipun hinta on korkeampi kuin M-salin keikoissa, ei hintaan sisälly taukojuomaa. Keikka on myyty loppuun hyvissä ajoin.

Keikka alkaa lupaavasti, sekä orkesteri että yleisö ovat saapuneet paikalle. Illan ménu sisältää muun muassa Gigolo on Ryssinyn kappaleen Se Mirjami D, Vamoz Artin Turkkalaisen farssin sekä aina niin suosittua Retuperän koejäsenten esittämää palomiesvoimistelua. Ensimmäisen puoliajan paras kappale, eli se, jonka jälkeen pääsee väliajalle, oli Modern Musorgskin kappale Näyttelykuveja. Kappaleessa oli solistina Veli Kujala, jonka soitanta tuli hanurista.

Puoliajan jälkeen illan toisena solistina nähtiin, kuultiin ja koettiin retuperältä lähtöisin oleva Jörgen Kakkuaapeli, joka soitti oikotorvea eli tutummin trumpettia. Kakkuaapeli on joutunut harjoittelemaan soitantaansa Radion Sinfoniaorkesterissa.

Viimeisenä, muttei ainakaan äänenpaineeltaan vähäisimpänä vapaapalokuntaorkesteri esitti Smutsig van Beathovenin Sinfonia 5.1 “Kohmelon”, joka jäi varmasti koko yleisön mieleen. Orkesteria välillä hyppien ja kepillään voimakkaasti huitoen johtanut Otso Jänskä sai houkuteltua orkesterista esiin parasta, mitä se pystyi antamaan ja yleisön tärykalvot ottivat kaiken nautinnolla vastaan.

Retuperän vapaapalokuntaorkesterin Finlandia-talon konsertti on orkesterin tärkein tapahtuma. Konsertissa soitetaan vain uutta ohjelmistoa ja orkesteri oli ruvennut harjoittelemaan joka toinen vuosi järjestettävään konserttiin hyvissä ajoin, eli etukäteen. Konsertissa esitetään aina paljon omia sovituksia, jotka on sovittanut valtakunnansovittelija Simeon Suihkutsalo.

RWBK:n letkuneuvosto kertoo, että ainoastaan yleisön reaktiot konsertin aikana jännittävät etukäteen.