Etusivulle




”Olen paljon eläväisempi persoona kuin mitä
televisiossa näkyi”
Erika Eerola


Mallikoulu-ohjelmassa kymmenen 16–22-vuotiasta tyttöä kilpailee huipputason mallisopimuksesta. Mukana kisaamassa oli myös TKK:lla opiskeleva Satu Heikkilä.

Kuva


”Se oli aika ex tempore -päätös”, Satu muistelee yli puolen vuoden takaista ratkaisuaan. ”Päätin käytännössä edellisenä iltana ennen Helsingin alkukarsintoja, että lähdetään nyt sitten kokeilemaan.” Kokeilu kannatti. Satu, 22, pääsi alkukarsinnoista jatkoon ja huomasi pian olevansa mukana tosi-tv-ohjelmassa.

Satu ei kuitenkaan myönnä haaveilleensa mallin urasta kovinkaan vakavasti ennen Mallikoulua. Sitä vastoin diplomi-insinööriksi Satu on tiennyt haluavansa jo pitkän aikaa. Kipinän teekkariudelle antoi kymmenen vuotta vanhempi teekkariveli, joka innosti Satua hakemaan TKK:lle. Satu opiskeleekin nyt kolmatta vuotta tietoliikennetekniikkaa. Koulun ohella Satu työskentelee myös TeliaSoneralla projektipäällikköharjoittelijana.

Vaikka Mallikoulu-ohjelman kuvaukset alkoivat jo viime kesänä ja voittajakolmikko on jo selvillä, ohjelman ensimmäinen osa näytettiin televisiossa vasta helmikuun lopussa. Tällä hetkellä tv-ohjelmasta on karsiutunut jo useampi tyttö. ”Tuntui hassulta katsoa ohjelmaa nyt,” Satu toteaa ja kertoo muuttuneensa jonkin verran puolen vuoden aikana. ”Mulla oli silloin aika rankkaa yksityiselämässä.”

Satu nauraa ja toteaa, että hänet esitettiin ohjelmassa aika tylsänä ihmisenä. ”Olen paljon eläväisempi persoona. Toisaalta suhtauduin ohjelmaan vähän varauksella, koska en tiennyt, tuleeko siitä Miljonääri-Jussi -tyyppinen.”

Kuten monet muutkin tosi-tv-ohjelmat, myös Mallikoulu syntyy editointipöydällä, jolloin mehukkaimmat palat pääsevät mukaan ja tylsemmät kohdat jäävät pois. ”Fakta on se, että 90 % mitä siellä tapahtui jää näyttämättä”, Satu muistuttaa.

Tarkkailun alaisena

Ohjelmassa tytöt pääsevät kokemaan mallin työn arkea ja juhlaa. Kamerat seurasivatkin finalisteja 24 tuntia vuorokaudessa. Vain vessaan, saunaan ja suihkuun tytöt pääsivät ilman ylimääräisiä silmiä. ”Kamerat tuntuivat aluksi aika oudoilta, mutta parissa päivässä niihin tottui. Jossain vaiheessa huomasin, että oho, menin sitten alkkareissa huoneen poikki enkä edes tajunnut, että kamera seuraa koko ajan”, Satu nauraa.

Ohjelmasta Satu muistaa erityisesti bikinikuvaukset. ”Oli muutama plusaste. Mentiin Lauttasaareen kalliolle, viima oli kylmä ja piti mennä bikineissä poseeraamaan.” Glamour onkin työstä toisinaan hyvin kaukana. Sadun mukaan hyvä malli onkin muuntautumiskykyinen ja vahva persoona. Lisäksi tarvitaan hyvää vartaloa ja kasvoja. Suomalaisista malleista Satu nimeää suosikikseen Saimi Nousiaisen, vahvan asenteen ja persoonan vuoksi.

Satu tippui kisasta kolmantena. ”Olin vähän, että oho, tipuinko mä jo. No, kiva päästä kotiinkin.” Puolen vuoden jälkeen Satua harmittaa enemmän kuin silloin. ”Kun on tosiaan puoli vuotta mennyt ja varmuutta on tullut lisää, niin välillä miettii, että miksi en vaan heittäytynyt tohonkin mukaan enemmän?”

Mallikoulun opetuksia

Tosi-tv-ohjelmien suosio tuntuu vain jatkuvan. Sadun mukaan suosion salaisuus on siinä, että tavallisten ihmisten murheet ja kokemukset kiinnostavat katsojia, koska ne eivät ole näyteltyjä. Hyvä tosi-tv-ohjelma on Sadun mielestä sellainen, jossa on jotakin ”itua”. Ohjelman tarkoitus ei ole ainoastaan tehdä viihdettä, vaan taustalla on muutakin. Esimerkiksi Suuri seikkailu on Sadun mieleen, koska ohjelmassa on selkeä päämäärä.

Satu toteaa, että mukanaolo tosi-tv-ohjelmassa oli hyödyllistä, koska itsevarmuus ja esiintymisvarmuus kasvoivat. ”Saatiin paljon myös kaikkia sponsorilahjoja”, Satu naureskelee. Satu haluaisi myös tulevaisuudessa tehdä lisää mallintöitä. Sitä ennen on kuitenkin odotettava Mallikoulu-ohjelman loppua, sillä vasta sen jälkeen Satu saa ottaa vastaan työtarjouksia. ”Mallin työ on niin erilaista, tuo vähän jännitystä elämään!”

Satu ei ole ohjelman myötä saanut kovinkaan paljon palautetta. ”Joku on tosin ihmetellyt teekkari-malli -yhdistelmää.” Näiden kahden välillä Satu ei kuitenkaan näe ristiriitaa. ”Loppujen lopuksi nykypäivänä diplomi-insinööritkin tarvitsevat esiintymistaitoja työelämässä. Jollakin kummallisella tavalla nämä molemmat tukevat toisiaan!”

Ja lopuksi vielä klassinen kysymys: uskallatko mennä kauppaan ilman meikkiä? ”Uskallan. Kouluunkaan en paljoa meikkaa. Perusripsari, vähän rajauskynää, hiukset vaan ponnarille ja silmälasit päähän!”