Tietosanojen tulevaisuus on verkossa. Varsinkin tekniikkaa koskeva tieto muuttuu ja uudistuu valtavalla nopeudella, joten perinteinen kymmenosainen tietosanakirja saattaa olla vanhentunut jo ennen kuin se saadaan painosta ulos. Myös WSOY tietää tämän, ja tietosanakirjoja myydään jo enemmän sähköisinä kuin painettuina versioina. Perinteiset tietosanakirjojen kustantajat ovat kuitenkin saamassa nopeasti haastajaksi ilmaisen Wikipedia-verkkosanakirjan. Wikipediaa kootaan vapaiden ohjelmistojen hengessä vapaaehtoisvoimin. Kuka tahansa verkon käyttäjä voi käydä muokkaamassa tai lisäämässä tietoja Wikipediaan.

Wikipedia kasvaa huimaa vauhtia. Lokakuun puolivälissä suomenkielisessä Wikipediassa rikottiin 10 000 alkuun saatetun suomenkielisen artikkelin raja, mutta marraskuun alussa luku näytti jo lähes 11 tuhatta. WSOY:n Web-Factasta löytyy noin 100 000 artikkelia, joten suomenkielinen Wikipedia ei vielä haasta kaupallista kilpailijaansa. Wikipedian englanninkielinen versio tarjoaa kuitenkin jopa 370 000 artikkelia, mikä on Wikipedian mukaan huomattavasti enemmän kuin maailman arvostetuin tietosanakirja Encyclopedia Britannica.

Wikipedian historia sai alkunsa vuonna 2001 kun Internet-yrittäjä Jimmy Wales ja filosofi Larry Sanger perustivat ensimmäisen englanninkielisen sivuston. Suomenkielinen Wikipedia sai alkunsa vuoden 2002 lopussa, kun kymmenkunta suomalaista aktiivia otti Wikipedian suomentamisen tehtäväkseen. Yksi heistä oli lokakuussa Otaniemestä valmistunut diplomi-insinööri Timo Jyrinki. Työ alkoi käyttöliittymän suomentamisesta ja ensimmäisten tekstien kirjoittamisesta.

– Aluksi meillä oli vain etusivu, missä luki englanniksi, että tähän tulee suomenkielinen Wikipedia, Timo muistelee.

Ensimmäisten artikkeleiden joukkoon kuului tieto siitä, että Helsinki on Suomen pääkaupunki. Tästä tiedon määrä alkoi kasvaa nopeasti, ja samalla kehitettiin aiheryhmien hierarkisointia ja luokittelua. Aluksi suomenkielinen Wikipedia ei houkutellut kävijöitä tiedon määrällä, mutta englanninkielisen isoveljen esimerkki houkutteli ja houkuttelee edelleen jatkuvasti suurempia kirjoittajien joukkoa.

Timo Jyrinki kehuu suomenkielistä Wikipediaa jo nyt hyväksi vaihtoehtoiseksi tietolähteeksi tekniikasta ja esimerkiksi historiasta kiinnostuneille.

– Ennen kaikkea Wikipedia on kiinnostava eri alojen opiskelijoille ja ammattilaisille, jotka pitävät kirjoittamisesta ja tiedon jakamisesta, Jyrinki sanoo.

Nyt käyttöliittymä on saatu toimimaan niin vaivattomasti, että periaatteessa kuka tahansa netin käyttäjä voi käydä lisäämässä artikkeleita kokoelmaan, mutta alun tekniset ongelmat vaativat myös kirjoittajilta hieman teknistä suuntautuneisuutta, mikä on heijastunut myös artikkeleiden aihepiirien valikoitumiseen ja syntyyn.

Timo Jyrinki kertoo käyttäneensä itsekin englanninkielistä Wikipediaa lähteenä omassa diplomityössään. Ainoaksi lähteeksi Timo ei suosittele Wikipediaa, mutta toisaalta varsinkin diplomitöitä tehdessä pelkästään yhteen lähteeseen ei voi muutenkaan luottaa. Näin työn ohjaajaltakaan ei tullut moitteita verkkolähteen käytöstä.

Wikipedialla on lukuisia ylläpitäjiä, mutta tietojen ”syöttäminen” sanakirjaan on periaatteessa kaikkien ihmisten yhtäläisellä vastuulla. Järjestelmä löytää hakusanoilla hyvin kaivatut tiedot ja asiat on luokiteltu johdonmukaisesti eri aihepiireihin. Myös sisäinen linkitys toimii moitteettomasti, eli linkkien avulla alakäsitteistä voi käydä helposti katsomassa lisätietoja. Parhaimmillaan Wikipediasta löytyy tuorein mahdollinen tieto ja käyttäjät ovat etsineet ja korjanneet kaikki toistensa tekemät virheet. Tietojen vapaa muokattavuus on kuitenkin myös Wikipedian suurin haaste, tai pahimmillaan jopa kompastuskivi.

Wikipedian mukaan ”käyttäjien yhteisö pitää huolta tietojen oikeellisuudesta”. Koska kuka tahansa ”asiantuntija” voi kirjoittaa sanakirjaan mitä tahansa, voi mukaan lipsahtaa vääriä, tai jopa tarkoituksellisesta harhaanjohtavia tietoja. Timo Jyrinki luottaa kuitenkin muiden käyttäjien valvontaan.

– Prosessi on sellainen, että artikkeleista tulee alati parempia, tarkempia ja kattavampia. Jos siis joku huomaa jonkun asiavirheen artikkelissa, hän voi myös sen saman tien korjata, viitaten mahdollisesti lähteeseen tai jonkun muun sopivan selityksen kera, Timo Jyrinki sanoo.

Samalla Jyrinki lisää, että painetun tietosanakirjan tekstiä ei pääse noin vain korjailemaan.

– Kuka takaa, että painetussa tietosanakirjassa on erityisalojakin koskevat yksityiskohdat kunnossa? Valvotummissa painettujen tietosanakirjojen toimituskunnissa on eri alojen ”yleistietäjiä”, mikä ei takaa muuta kuin sen, että teksti on oikeansuuntainen, Timo Jyrinki sanoo.

Muutokset myös näkyvät kaikille käyttäjille, ja tarvittaessa Wikipediassa on aina mahdollisuus poistaa väärät tiedot ja nostaa aikaisemmat tiedot takaisin esille. Pahimmissa tapauksissa häiriköitä voidaan myös (ip-osoitteiden tarkkailun avulla) estää tekemästä muutoksia Wikipediaan. Timo Jyrinki kuitenkin uskoo, että Wikipedia ei ole ”nettianarkisteille” kovinkaan kiinnostava media, sillä jos sotkee tahallaan muutamaa artikkelia tuhansista, ei tällä saa juurikaan huomiota, eikä myyräntyö olisi toivottavasti millään tavalla palkitsevaa.

Monet aktiivikäyttäjät seuraavat ”Tuoreet muutokset” -listaa, josta epäilyttävät muutokset voidaan huomata. Muutoksista myös keskustellaan, ja parhaimmillaan Wikipedia saattaakin muodostaa toimivan alustan jopa tieteelliselle depatille.

Wikipediakaan ei takaa tietojen oikeellisuutta, eli sanakirjan antamiin tietoihin kannattaa suhtautua terveellä epäilyksellä. Sanakirjan amerikkalaisen alkuperän voi huomata esimerkiksi käyttöehtoja lukiessa: ”Jos tarvitset tarkkoja lääketieteellisiä neuvoja, käänny osaavan asiantuntijan puoleen.” Vapaiden ohjelmistojen hengessä kaikki voivat käyttää sisältöä ilmaiseksi, kunhan samat oikeudet tarjotaan edelleen ja alkuperäinen lähde mainitaan.