Otaniemen rantapolun varteen on mahdollista saada koirankakka-astioita, kun ensin selvi­te­tään byrokratia­vii­dakko ja uudistuksen tuomat kustannukset.



”Kauhistelin jo alkutalvesta koiran jätöksien määrää Otaniemen lenkkipoluilla. Leveä rantatie oli lumen takia kaventunut pahimmillaan kahden kengän levyiseksi poluksi, ja kakkaläjiä syntyi aivan sen reunaan”, kertoo Teekkarikylän asukas Marko Pelkonen, koiranomistaja itsekin. Maaliskuun koittaessa hän oli puhdistanut matoistaan ja kengänpohjistaan niin monet läjät, että ärtymys kasvoi ideaksi koirankakkojen siivoamisesta. Pelkonen keräsi yksinään kymmenen jätesäkillistä koirankakkaa Teekkarikylän alueelta.

Aluksi tarkoitus oli käydä läpi lenkkipolkua Otaniemen kärjestä Servinkujan kohdalle. Haettuaan lapion TKY:stä Pelkonen alkoi kuitenkin siistiä Otakaaren reunaa. Alvarinaukio hoitui siinä sivussa, ja seuraavana vuorossa oli Jämeräntaival 1:n ja suuren parkkialueen välinen rantaosuus. Työhön hupeni kolmena eri päivänä yhteensä 8–10 tuntia.

Pelkosen esimerkki kertoo, että ympäristön siisteys on kiinni meistä jokaisesta. Jotain voisi kuitenkin olla tehtävissä myös koirien ulkoiluttamisolosuhteille. Kenties lenkkipolun varteen sijoitetut koirankakkaroskikset toisivat avun ongelmaan.

Soitto Espoon kaupungille selvittää, että rantapolun kunnossapito kuluu Senaatti-kiinteistöille eli valtiolle. Espoo hallinnoi vain Radisson SAS:n kyljessä olevaa puistomaista aluetta, mistä koirankakka-astia jo löytyykin.

Kiinteistöpäällikkö Risse Koponen Senaatti-kiinteistöistä arvelee, ettei koirankakkaroskisten hankkiminen olisi suurikaan kustannuskysymys. ”Minähän kuuntelen toiveita! Astioiden tyhjennys pitäisi vain lisätä huolto-ohjelmaan. Mahdollisuudet roskiksen saamiseen paranevat, jos useampi ihminen kannattaa tiettyä, yksilöityä sijoituspaikkaa.”

Tällä hetkellä Senaatti-kiinteistöt ostaa Otaniemen alueen huoltopalvelut Engeliltä. Sieltä ei äkkiseltään osata kertoa, millaisen kustannuserän koirankakkaroskisten tyhjennys toisi. Kyseeseen voisivat yhtä hyvin tulla myös aivan tavalliset roskikset. Esimerkiksi Espoon kaupunki on luopunut kokonaan erillisistä koirankakka-astioista, sillä yhden sellaisen hinnalla saadaan pari–kolme tavallista.

Jaana Junkkari Espoon kaupungin viherpalveluista kertoo, että esimerkiksi Kivenlahden koirakerho on järjestänyt koirankakkatalkoita, joissa jätteiden poisviennin on hoitanut kaupungin kunnossapito. Hän vinkkaa lisäksi, että kätevän kakankeräysvälineen arkikäyttöön saa virittämällä muovipussin tukevaan rautalankalenkkiin. Silloin kakkaa ei tarvitse tunnustella käsin.

Marko Pelkonen toivoisi, että ihmiset opettaisivat koiransa tekemään tarpeensa syrjemmälle. Etenkin pieniä koiria kakatetaan sumeilematta jopa piha-alueilla. Koirankakkaroskisten sijoittaminen ulkoilureittien varteen auttaisi varmasti, ja itua voisi olla myös kevättalkoiden yhteyteen perustettavissa kakkapartioissa. ”En aio tehdä tällaista keikkaa uudelleen”, mies kommentoi omaa rooliaan.