Nuutti Hyvöselle, 26, sivariin lähteminen oli ”luonnollinen vaihtoehto”. Hän aloitti siviilipalveluksensa elokuun alussa lähes yhdeksän vuotta kutsuntojensa jälkeen. Päästyään vuonna 1996 opiskelemaan TKK:n matematiikan laitoksen teknisen fysiikan ja matematiikan osastolle hän eteni todella sutjakkaasti: di-tutkintoon ei tuhrautunut kuin neljä vuotta ja toisessa mokomassa hän kirjoitti väitöskirjan. Hyvönen väitteli diffusiivisista kuvantamismenetelmistä toukokuussa. Hyvönen myöntää, että hänen vakaumuksensa on aika käytännönläheinen.
– Kun ikää karttui, vapauden riisto tuntui ajatuksena pahemmalta. Sivarissa pystyy hoitamaan ihmissuhteensa paremmin. Aloin myös miettiä, onko minusta enemmän hyötyä sivarissa ja tulin siihen päätökseen, että on, työpalveluksensa Helsingin yliopiston matematiikan laitoksella viime kuun lopussa aloittanut Hyvönen pohtii.
Vaikka lyhin varusmiespalvelus lyheni kuuteen kuukauteen jo vuonna 1998, se ei saanut Hyvöstä harkitsemaan ”takinkääntämistä”.
Hyvösen sovitteleva ajattelutapa näkyy siinäkin, että hän ei sinänsä olisi oikopäätä romuttamassa armeijoita, mutta hän toivoisi vaihtoehtoja kaikki miehet armeijaan -ajatukselle perustuvalle nykyjärjestelmälle.
Asenne näkyy myös valtiovallan taholla, koska eduskunta on lukuisista kampanjoista huolimatta kieltäytynyt lyhentämästä siviilipalveluksen kestoa edes pisimmän varusmiespalveluksen pituiseksi eli 12 kuukauteen. Vielä pidemmälle on mennyt Aseistakieltäytyjäliitto, joka on vaatinut siviilipalveluksen kutistamista keskimääräisen varusmiespalvelusajan eli 240 vuorokauden mittaiseksi.
– Ymmärrän tietyn maanpuolustusidean. Nykyisen järjestelmän pitäisi joutua kilpailemaan muiden vaihtoehtojen kanssa. Nyt moni kokee armeijan hukkaan heitettynä aikana. Ei olisi huono homma, jos armeijaan menisivät sellaiset, joilla on siihen motivaatiota, Hyvönen miettii.
Monissa maissa on luovuttu asevelvollisuusarmeijasta. Viimeksi tämän teki Italia, eräs Euroopan sotilaallisista suurvalloista, joka Ruotuväki-lehden mukaan ilmoitti elokuun alussa kuoppaavansa asevelvollisuuden vuonna 2006.
Useissa maissa on käytössä myös ns. valikoiva asevelvollisuus: periaatteessa kaikki miehet ovat velvollisia palvelemaan maataan, mutta todellisuudessa armeijaan seulotaan kyvykkäimmät ja motivoituneimmat. Esimerkiksi Saksassa noin kolmasosa ikäluokasta menee siviilipalvelukseen. Suomessa keskustelu valikoivan asevelvollisuuden ja palkka-armeijan tiimoilta on vaiettu heti alkuunsa.
– Palkka-armeijasta pitäisi keskustella tasapuolisesti. Nykymallissa infrastruktuuri on kallista ja tulisi keskustella, onko järkeä siinä, että suurin osa ikäluokasta päätyy reserviin, Hyvönen sanoo.
Hyvösen ei ole juurikaan tarvinnut selitellä valintaansa. Ainoa kritiikki on rajoittunut pienimuotoisiin keskusteluihin keskikaljalasin ääressä. Ikä ja elämänkokemus auttavat laittamaan asioita oikeisiin mittasuhteisiin.
– Lukion jälkeen vallitsee yhteisön pakko, vanhempana päätöksiä tehdään oman elämän kautta.
Yhtä mieltä on tietotekniikan opiskelija Harri (nimi muutettu), 23. Harri ehti piipahtaa armeijassa Parolan panssariprikaatin viestirykmentissä kesällä 2000, mutta oltuaan siellä pari kuukautta hän totesi homman sen verran turhaksi, että päätti keskeyttää palveluksensa ja vaihtaa sivariin. Nyt hän suorittaa omaa kansalaisvelvollisuuttaan työministeriön tiedotusosastolla.
Harrin mielestä hänen tuttavapiirinsä asenteet siviilipalvelusta kohtaan ovat vaihdelleet suuresti.
– Osa armeijan käyneistä onnitteli ja piti ilmoitusta rohkeana.Vaikka en ole suuremmalti tätä mainostanutkaan. Jotkut sukulaiset eivät sanoneet mitään, mutta eivät he välttämättä tykänneet, Harri arvelee.
Harrin mielestä teekkarit eivät välttämättä ole sen ”armeijaintoisempia” kuin muutkaan, mutta TKK:ssa näkyy se, että moni on juuri ennen opiskelemaan tuloaan käynyt armeijassa tai piipahtaa valtion vihreissä lukujensa alkuvaiheessa. Siksi inttijutut ovat pinnalla ja ilmapiiriä korostaa opiskelijoiden miesvaltaisuus.
Sivarit tai muut rauhanaatteen kannattajat eivät akateemisessa maailmassa ole järjestäytyneet muualla kuin Helsingin yliopistossa, jossa toimii rauhanjärjestö Rauhanpiippu. Reserviläisillä on puolestaan kiltansa tai järjestönsä miltei kaikissa yliopistoissa.
TKK:n Teekkarireserviläisillä eli Teresillä oli oman nettisivunsa mukaan 353 jäsentä vuonna 2001.
Teekkarisivareiden mielenrauhaa reserviläistoiminta ei ole haitannut, se kun ei heidän mielestään ole ollut edes erityisen näkyvää.
– Itse asiassa yksi hyvä kaverini on Teresin aktiivi, Hyvönen tunnustaa.