Keskiviikkona 16. helmikuuta astui voimaan hiilidioksidipäästöjä rajoittava Kioton sopimus. Tupruttamisen rajoittamisella on tarkoitus hillitä ennustettua ilmaston lämpenemistä.

Ylivoimainen enemmistö maailman ilmastotutkijoista on sitä mieltä, että kasvava hiilidioksidin osuus ilmakehässä tulee nostamaan keskilämpötilaa maapallolla. Epäselvyyttä enemmistön mielestä on oikeastaan vain siitä kuinka paljon. Matalin arvio lienee kaksi astetta, korkein huikeat 11 astetta. Jos kuumin ennuste toteutuisi sellaisenaan, kesällä arvuuteltaisiin koska 35 astetta menee rikki ja talvella onko yhtenäkään päivänä pakkasta.

Suomalaisilta kysyttiin hiljattain huolestuttaako ilmastonmuutos. Enemmistö vastasi, että kyllä huolestuttaa. Seuraavaksi esitettiin kysymys: ”Mitä elintapojasi olisit valmis muuttamaan, että ilmastonmuutos hidastuisi?” Saatan olla vain liian kyyninen, mutta se ei yllättänyt mihin ihmiset olivat vähiten valmiita: uusiutuvilla energialähteillä tuotetun (kalliimman) energian ostamiseen ja yksityisautoilun vähentämiseen. Sitä paitsi yksityisautoilun suitsiminen varmasti vähentäisi ilmansaasteiden suoraan aiheuttamien kuolemien määrää. Esihistoriallisella ja vielä pitkään historiallisella ajalla, talousjärjestelmä pyöri enimmäkseen lihasvoimalla. Sitten keksittiin raakapurje, latinalaispurje, höyrykone, polttomoottori, suihkuturbiini ja niin edelleen. Nykyisessä uhkaavassa ilmastokriisissä turvautuminen vanhimpaan voimanlähteeseen olisi varteenotettava vaihtoehto. Ei varmaankaan tarvitse perustella, miksi kävelyn lisääminen kaupungeissa vähentäisi liikenteen päästöjä. Samalla voidaan todeta, että kaupunkirakenteen hajautuminen sellaiseksi, että ilman autoa ei pärjää, ei sittenkään ole asia, jota välttämättä pitäisi tukea.

Kävelijä voi myös maailman lisäksi pelastaa itsensä ja valtiontalouden. Sairauksia joita kävelemällä voi vähentää, ovat vain muun muassa erilaiset ylipainoisuuteen ja korkeaan verenpaineeseen liittyvät vitsaukset. Myös luukatoa voi torjua liikuntaa harrastamalla. Muutama vuosi sitten tutkittiin teollisen ajan alussa kuolleiden, teollisuustöitä tehneiden naisten luurankoja. Tutkimuksessa huomattiin, että niiden naisten luut olivat vahvempia, jotka olivat joutuneet kävelemään töihin hiukan kauempaa.

Tähän asti ennusteissa on oletettu, että ilmasto lämpenee niin ja niin monta astetta niin ja niin monessa vuodessa. Jos pienet harmilliset sivuvaikutukset – kuten mustat talvet tai lisääntyneet tuhohyönteiset – unohdetaan, vaihtoehto näyttäisi jopa kohtuullisen houkuttelevalta. Positiivisia vaikutuksia olisivat epäilemättä esimerkiksi kasvukauden piteneminen ja meren pysyminen avoimena koko vuoden. Suomihan näyttäisi jopa voittavan tässä diilissä!

Puolileikillisen lähestymisen sijaan ilmastomuutokseen voi ottaa kannan, joka vetää isommankin miehen vakavaksi, sillä on alettu esimerkiksi epäillä, että ilmaston lämpeneminen vaikuttaa merivirtoihin. Suomalaisia kiinnostanee eniten Karibialta alkava Golf-virta. Viime aikoina asiasta on ilmestynyt uusia tutkimuksia ja niiden perusteella ei hyvältä näytä. Tutkijat puhuvat jopa Golf-virran pysähtymisestä. Atlanttisen, hirmuisella teholla lämmittävän lämpöpumpun pysähtymisen jälkeen Suomen ilmastoa voisi ehkä alkaa vertailla Alaskan kanssa. Samat leveyspiirit halkovat molempia paikkoja.

Kukakohan kertoisi tämän myös Yhdysvalloille, Australialle, Kiinalle, Intialle, Brasilialle… Vaikka jotkut väittävät, että ilmasto ei ole lämpenemässä, kannattaisiko päästöjä rajoittaa edes varovaisuusperiaatteen takia?