Voin vaikka vannoa, että lapsuudessani karkkipussit olivat pienempiä kuin nykyisin. Välillä tyydyttiin jopa askeihin, ja kioskilla piipitettiin nenä ikkunalasissa ”ja sit noita mustia viidelläkymmenellä pennillä”. Pieni oli kaunista ja kansa laihaa.

Maailma on jotenkin muuttunut. Nykyään myydään jätskiä pöntöissä, pitsaa metritavarana ja sipsejä säkeissä. Suosituimpia makeisia ei enää saa kuin megana, ja jaffakeksejäkin täytyy ahmia miltei puolen kilon laatikoista. Tämä kaikki on huolestuttavaa meille pakkaus-kerralla-tyhjäksi-tyypeille.

Naurettavinta kaikista ovat valmiiksi pilkotut elintarvikkeet. Juustoraasteen vielä ymmärtää, mutta kun pienestä pussista pilkottua salaattia joutuu maksamaan yli neljä euroa, alkaa koko homma haiskahtaa suurelta petkutukselta. Laiskuus on todellakin saavuttanut lakipisteensä.

Jättimäisissä markettihalleissa elintarvikepakkausten koko menee optisen harhan piikkiin. Kansallinen lihotuskampanja johtaa ennen pitkää terveystilastojen amerikanisaatioon. Gallona karkkia, kiitos!