Polyteekkari

TKK:n kaikkien aikojen ensimmäinen Naiset ja tekniikka -palkinto jaettiin tiistaina 27. syyskuuta Otaniemen Kampusriehan yhteydessä. Palkinto myönnettiin Teekkaritytöt ry:n vuoden 2002 johtokunnalle, johon kuuluivat puheenjohtaja Riitta Saarisen (nyk. Silvennoinen) lisäksi Mari Puoskari, Laura
Majoinen, Reetta Mäkelä, Anna Himmanen, Satu Hautamäki (nyk. Kuoppamäki), Kaisa Harju, Hanna Koskinen, Annukka Virtanen, Reetta Kaila sekä Sanna Alajoki.

Palkinto myönnettiin merkittävästä naisten asemaa ja näkyvyyttä tekniikan alalla edistäneestä työstä. Yksi johtokunnan saavutuksista on Teekkaritytöt ry:n toiminnan elvyttäminen. Yhdistys perustettiin ensimmäisen kerran jo 1930-luvulla, mutta vuosien myötä toiminta hiipui ja lakkasi lopullisesti. Yhdistys
herätettiin uudelleen henkiin vuonna 2001. Palkittujen tyttöjen johtokunta
oli ensimmäinen perustamisen jälkeen.

Tytöt kertovat, että verkostoituminen oli yksi keskeinen syy siihen, että
Teekkaritytöt ry:n toiminta elvytettiin. Monessa killassa toisia naisteekkareita voi olla hankala löytää, sillä tyttöjä TKK:lla on kuitenkin vain ne reilut 20prosenttia.

– Yhdistyksen perustamisella ei lähdetty korjaamaan mitään epäkohtaa, vaan pyrittiin tarjoamaan uusi toimintamuoto yli osastorajojen.

Johtokunta 02:n tytöt pudistavat päätään nauraen kysyttäessä, onko TKK ’rankka paikka naiselle. Opiskeluaikana sukupuolisyrjintää ei kukaan tytöistä ole kokenut.

Myös johtokunnan teettämä tutkimus Teknillisen korkeakoulun tyttökulttuurista ja vähemmistösukupuolena teknistieteellisellä alalla olevien naisten yhteisöllisyydestä sai kiitosta palkinnon jaon yhteydessä. Tutkimuksen pohjalta julkaistiin kirja Rakkaat teekkarisiskot – naisopiskelijana Teknillisessä korkeakoulussa, joka valottaa tekniikan naisopiskelijoiden arkea niin menneisyydessä kuin nykypäivänäkin. Kirja sai lehdissä palstatilaa: Helsingin Sanomat, Turun Sanomat – ja Polyteekkari – kirjoittivat siitä. ’Yllätti ja lämmitti’, johtokunta 02:n jäsenet toteavat palkinnon saamisesta ja katsovat toisiinsa hymyillen. Tytöt puhuvat iloisen innostuneesti toistensa päälle Teekkaritytöt-yhdistyksen toimintaa kuvatessaan. Vaikka kirjantekoprosessia kuvataan urakaksi, on yhdistyksen toiminnassa selvästi ollut antoisaa olla mukana. Johtokunta listaa oman toimikautensa meriitiksi tyttöjen viihtyvyyden edistämisen teekkariyhteisössä. Jäsenmäärän kasvun perusteella tyttöteekkaritoimille todellakin on kysyntää.

– Tällä hetkellä Teekkaritytöissä on lähes 400 jäsentä. Kun ponkaisimme yhdistyksen pystyyn, oli vain muutamia kymmeniä jäseniä! Tulevaisuudessa johtokunta 02 toivoo, että Teekkaritytöt ry:n kehityslinjat pysyisivät samoina. He listaavat tavoiteltavaksi asiaksi tyttöjen kannustamisen tekniikan opiskeluun.

– Tekniikan pitää olla realistinen vaihtoehto tytöille. Tytöt painottavat myös verkostoitumisen ja alumnitoiminnan tärkeyttä.

– Opiskeluaikana usein herää kysymyksiä, mihin työelämässä tulee sijoittumaan ja vaikuttaako se, että on nainen. Sen takia mielellään kuulee vanhempien opiskelijoiden mielipiteitä ja työelämässä olevien kokemuksia.

Melkoisen pioneerityön johtokunta 02 on tehnyt. Naiset on nyt tehty näkyviksi Otaniemessä. Lopuksi tytöt toteavatkin:

– Hassua ajatella, että nyt täällä on opiskelemassa sellainen tyttösukupolvi, joka ei tiennyt aikaa ennen teekkarityttöjä.




	Rakkaat siskot siivitti voittoon Johanna Mitjonen TKK:n kaikkien aikojen ensimmäinen Naiset ja tekniikka -palkinto jaettiin tiistaina 27. syyskuuta Otaniemen Kampusriehan yhteydessä. Palkinto myönnettiin Teekkaritytöt ry:n vuoden 2002 johtokunnalle, johon kuuluivat puheenjohtaja Riitta Saarisen (nyk. Silvennoinen) lisäksi Mari Puoskari, Laura Majoinen, Reetta Mäkelä, Anna Himmanen, Satu Hautamäki (nyk. Kuoppamäki), Kaisa Harju, Hanna Koskinen, Annukka Virtanen, Reetta Kaila sekä Sanna Alajoki. Palkinto myönnettiin merkittävästä naisten asemaa ja näkyvyyttä tekniikan alalla edistäneestä työstä. Yksi johtokunnan saavutuksista on Teekkaritytöt ry:n toiminnan elvyttäminen. Yhdistys perustettiin ensimmäisen kerran jo 1930-luvulla, mutta vuosien myötä toiminta hiipui ja lakkasi lopullisesti. Yhdistys herätettiin uudelleen henkiin vuonna 2001. Palkittujen tyttöjen johtokunta oli ensimmäinen perustamisen jälkeen. Tytöt kertovat, että verkostoituminen oli yksi keskeinen syy siihen, että Teekkaritytöt ry:n toiminta elvytettiin. Monessa killassa toisia naisteekkareita voi olla hankala löytää, sillä tyttöjä TKK:lla on kuitenkin vain ne reilut 20prosenttia. – Yhdistyksen perustamisella ei lähdetty korjaamaan mitään epäkohtaa, vaan pyrittiin tarjoamaan uusi toimintamuoto yli osastorajojen. Johtokunta 02:n tytöt pudistavat päätään nauraen kysyttäessä, onko TKK ’rankka paikka naiselle. Opiskeluaikana sukupuolisyrjintää ei kukaan tytöistä ole kokenut. Myös johtokunnan teettämä tutkimus Teknillisen korkeakoulun tyttökulttuurista ja vähemmistösukupuolena teknistieteellisellä alalla olevien naisten yhteisöllisyydestä sai kiitosta palkinnon jaon yhteydessä. Tutkimuksen pohjalta julkaistiin kirja Rakkaat teekkarisiskot – naisopiskelijana Teknillisessä korkeakoulussa, joka valottaa tekniikan naisopiskelijoiden arkea niin menneisyydessä kuin nykypäivänäkin. Kirja sai lehdissä palstatilaa: Helsingin Sanomat, Turun Sanomat – ja Polyteekkari – kirjoittivat siitä. ’Yllätti ja lämmitti’, johtokunta 02:n jäsenet toteavat palkinnon saamisesta ja katsovat toisiinsa hymyillen. Tytöt puhuvat iloisen innostuneesti toistensa päälle Teekkaritytöt-yhdistyksen toimintaa kuvatessaan. Vaikka kirjantekoprosessia kuvataan urakaksi, on yhdistyksen toiminnassa selvästi ollut antoisaa olla mukana. Johtokunta listaa oman toimikautensa meriitiksi tyttöjen viihtyvyyden edistämisen teekkariyhteisössä. Jäsenmäärän kasvun perusteella tyttöteekkaritoimille todellakin on kysyntää. – Tällä hetkellä Teekkaritytöissä on lähes 400 jäsentä. Kun ponkaisimme yhdistyksen pystyyn, oli vain muutamia kymmeniä jäseniä! Tulevaisuudessa johtokunta 02 toivoo, että Teekkaritytöt ry:n kehityslinjat pysyisivät samoina. He listaavat tavoiteltavaksi asiaksi tyttöjen kannustamisen tekniikan opiskeluun. – Tekniikan pitää olla realistinen vaihtoehto tytöille. Tytöt painottavat myös verkostoitumisen ja alumnitoiminnan tärkeyttä. – Opiskeluaikana usein herää kysymyksiä, mihin työelämässä tulee sijoittumaan ja vaikuttaako se, että on nainen. Sen takia mielellään kuulee vanhempien opiskelijoiden mielipiteitä ja työelämässä olevien kokemuksia. Melkoisen pioneerityön johtokunta 02 on tehnyt. Naiset on nyt tehty näkyviksi Otaniemessä. Lopuksi tytöt toteavatkin: – Hassua ajatella, että nyt täällä on opiskelemassa sellainen tyttösukupolvi, joka ei tiennyt aikaa ennen teekkarityttöjä.