![]() |
||||
![]() |
![]() |
![]() |
|
![]() |
![]() |
||||
Saunan jälkeen suomalainen
[email protected]
Tv-juontaja Aram Aflatunin mielestä kansallisuuksista ei voi puhua yleistäen. Suomalaista hänessä voisi kuitenkin olla se, että hän nauttii kodin rauhasta vilkkaiden työpäivien jälkeen.
![]() Aram Aflatuni etsii haastatteluohjelmassaan ihmisiä roolien takaa. Tv-työ voittaa täpärästi hänen toisen intohimonsa, arkkitehtuurin. Kun Aram Aflatuni istahtaa ensi kesänä tv-studion haastattelijan tuoliin, luvassa on kaikkea muuta kuin kliseisiä tarinoita ulkomaalaistaustaisista suomalaisista. ”Maahanmuuttajilta kysytään usein ensimmäisenä, millaista kohtelua he ovat saaneet täällä Suomessa. Mikä kysymys se on, jos haluaa tutustua toiseen! Toista maata -ohjelmassa sitä kysymystä ei kysytä”, hän sanoo. Toista maata -keskusteluohjelma keskittyy haastateltavien henkilökohtaisiin kokemuksiin ja näyttää heidät tavallisina, suomea puhuvina kanssaihmisinä. ”Ei ole huonoja haastateltavia, ja jokaisella on tarina kerrottavanaan”, Aflatuni toteaa. Esimerkiksi argentiinalainen balettitanssijatar Francis Guardia kertoo ohjelmassa nilkan pettämiseen katkenneesta urastaan. Miten tanssille omistautunut ballerina löysi uuden elämän? Italialainen Loreno Dalla Valle puolestaan työskenteli alun perin Italiassa mafiapoliisina. Eräällä varjostuskeikalla hän joutui naamioitumaan kääntymällä lähimmän naisen puoleen ja pyytämällä tämän osoitetta. Nainen oli hänen tuleva suomalainen puolisonsa. Nykyään Dalla Valle vie sieniä Suomesta Italian ravintoloihin. Opinnot alkoivat Otaniemessä Aflatuni ajautui tv-työhön kesken TKK:n arkkitehtiopintojensa. ”Olin Tanskassa ekskulla, kun sain puhelimitse pyynnön tulla Yleisradion Basaari-ohjelman koekuvauksiin”, hän kertoo. Aflatuni oli aiemmin tehnyt keikkaa muusikkona. Ensimmäisessä tv-haastattelussa Aflatunilla ei ollut hajuakaan, miten homma hoidetaan. Hän päätti kätellä haastateltavaa, mutta lennättikin vahingossa kuumat kahvit tämän syliin. ”Ei se mitään, siitä mentiin eteenpäin.” Arkkitehtuuri on ollut Aram Aflatunin haave nelivuotiaasta saakka. Luopuminen opiskelusta onkin tehnyt kipeää. Hän pitää mahdollisena paluutaan arkkitehtiopiskelijaksi, mutta ”vaikea sitä on kalenteriin laittaa”. Yllättäen arkkitehtuurista ja ohjelmanteosta on löytynyt monia yhtymäkohtia. Aflatuni puhuu rytmiikasta, harmoniasta ja kontrasteista, jotka ovat molemmissa tärkeitä. Sekä arkkitehti että toimittaja tekevät työtä eri alojen ihmisistä koostuvissa tiimeissä. Työn kantavaa ideaa ja sen lukemattomia yksityiskohtia täytyy kuljettaa rinnakkain koko ajan. Intensiiviset tuottajan ja toimittajan tehtävät vievät nyt enimmän ajan, mutta toisenlaista sisältöä elämään tuo perhe. Aflatunin puolitoistavuotias Onni-poika antaa perspektiiviä arkipäivän vilinään. Kun isä murehtii lähetystensä onnistumista, poika konttaa lattialla eikä voisi vähempää välittää. Aflatuni kuvaa myös synnytystä puhdistavaksi kokemukseksi: ”Kun Onni syntyi ja näin hänet ensimmäisen kerran, se riisui kaikesta. En voinut muuta kuin itkeä.” Perheen toinen lapsi syntyi muutama päivä tämän haastattelun jälkeen. Uskonto kiinnittää kotimaahan Aram Aflatuni on asunut koko ikänsä Suomessa. Hänen äitinsä on suomalainen ja isänsä kotoisin Iranista. ”Olen seurannut Iranin tapahtumia mielenkiinnolla, mutta en ole koskaan päässyt käymään siellä”, hän sanoo. Aflatunin perhe tunnustaa bahá’í-uskontoa, joten vierailu islamilaisessa maassa on ollut mahdotonta. Persian kieli ja persialainen kansanmusiikki ovat kuitenkin pitäneet yllä kiinnostusta omiin juuriin. ”Bahá’ín vahva periaate on, ettei ihminen voi siirtää vastuuta asenteistaan ja maailmankuvastaan kenellekään”, Aflatuni kertoo. Yhteisön kotisivuilla puhutaan muun muassa ihmisoikeuksista, naisten asemasta ja globaalista hyvinvoinnista. ”Uskonto on määritellyt suhdetta kahteen kansallisuuteeni. En ole perinyt tyypillisiä iranilaisia arvoja.” Aflatunin mukaan hänen uskonnollaan on paljon yhteistä suomalaisen yhteiskunnan ihanteiden kanssa. Muun muassa tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuusajattelu kuuluvat kumpaankin. Hän tunnustautuu myös hiljaisuuden ystäväksi: vapaa-ajan viettäminen vain muutamien ihmisten seurassa on hyvää vastapainoa sosiaalisuutta vaativalle työlle. ”Jos se on suomalaisuutta, iltaisin olen erittäin suomalainen”, mies hymyilee. Toista maata -ohjelma jatkuu talvitauon jälkeen 31. toukokuuta. Ohjelman 12 uutta jaksoa nähdään maanantaisin klo 20.00 TV1:ssä. |
||||
![]() |