Opiskelijoiden foorumeissa Topin käytettävyys on haukuttu lyttyyn, mutta ovatko negatiiviset mielipiteet vain muutoksen vastarinnan huutoa tyhjyyteen vai onko Topin käyttöliittymä huono? Jokainen käyttäjä muodostaa tietenkin itse oman kokemuksensa perusteella oman mielipiteensä, mutta kävimme kysymässä käyttöliittymät ja käytettävyys -professuurin assistentti Johanna Viitaselta onko valitukseen aihetta.

– Tällainen laaja järjestelmä on todella haastava suunniteltava, koska käyttäjiä on todella monenlaisia. Käyttäjäryhmiä on useita: opiskelijat, opettajat, muu opetushenkilökunta, osastojen sihteerit jne. Tämän lisäksi vanhat käyttäjät ovat tottuneet entiseen järjestelmään. Uusille taas TKK voi olla täysin uusi paikka ja käyttöliittymän taakse kätkeytyvät asiat täysin tuntemattomia. No millainen on hyvä järjestelmä?
– Webtopin käytön tulisi olla helposti ja nopeasti opittavissa. Koska järjestelmän käytössä saattaa olla pitkiäkin taukoja, on lisäksi tärkeää että järjestelmän käytön muistaa myös seuraavalla kerralla eikä asioita tarvitse opetella uudestaan. Toimintoja tulisi voida suorittaa tehokkaasti ja vähällä vaivalla. Käytön miellyttävyydellä ei ehkä tässä ole niin väliä koska järjestelmän käyttöön ei tarvitse erikseen motivoida. Webtopin käyttö kun on opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle välttämätöntä, kertoo Johanna.

Kokeilemme Topia käytännössä eli teemme pienen henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja käymme ilmoittautumassa kursseille. Opintosuunnitelman teko onnistuu yrityksen ja erehdyksen jälkeen.

– Näitä ohjeita en jaksaisi lukea loppuun.
Ohjeita kuitenkin tarvitaan ja parannuksena voisivat olla esimerkiksi pienet apuohjeet eli kun hiiren kursoria pitää painikkeen päällä, niin näkyviin tulisi tooltip-vihje. Koska opittavuus ja nopeus on tärkeää, voisi Topissa olla myös alkuun opastava lyhyt ohje laajojen ohjeiden rinnalle.
– Sykemittarissakin on ohjekirjan alussa pikaohje, jolla pääsee alkuun ja pidemmälle meneviin ominaisuuksiin on se 100-sivuinen ohjekirja.’

Käyttäjälle pitäisi olla aina selvää millä navigointitasolla ollaan menossa ja mikä on minkäkin alavalikko. Ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua, mutta yksivaihtoehto voisi olla murupolku. Kurssien tietoja selatakseen täytyy mennä ensin oman opintosuunnitelman alalehdelle josta pääsee etsimään ja katsomaan kursseja.

– Kurssin perustietoihin pääsy voisi olla helpompaa.
Myös kurssin toteutusten siirtely HOPS:in sisällä saa miinuksia. Työkalut ovat ylhäällä ja valittujen kurssien tiedot alhaalla.
– Tässä nyt ei näe yhdellä silmäyksellä mitä tietoja on muuttamassa, käyttäjä joutuu muistamaan mitä kurssia on muokkaamassa ja ollakseen selvillä tilanteesta hän joutuu selaamaan hiirellä ylös-alas. Lisäksi toiminnot pitäisi toteuttaa yhtenäisellä logiikalla.

– Käyttäjää hämmentävät useat linkit. Miksi kurssin nimen, toteutuksen ja laajuuden pitää kaikkien olla linkkejä, mitä eroa linkeillä on? Hämmennystä lisää entisestään se, että osa linkeistä toimii ja toiset ei, hämmästelee Johanna.

Tärkein eli opintosuunnitelman teko ja kursseille ilmoittautuminen kuitenkin onnistuu. Erityisen mainittavia hyviäkin ominaisuuksia löytyy.
– Nämä ylälaidassa olevat staattiset linkit ovat todella hyviä, eikä niitä tarvitse etsiä joka sivulta erikseen.
Muutenkin kiitosta ansaitsee Topin ulkoasun yhtenäinen linja. Painikkeet, linkit ja otsikot ovatkin yhtenäisen näköisiä ja helposti luettavia. Puutteista huolimatta Topi toimii.
– Opiskelijat voivat suunnitella opintojaan Topin avulla ja ilmoittautua kursseille, eli tehdä niitä toimintoja mitä heidän on järjestelmällä tarkoituskin tehdä.
Seuraavaksi astuvatkin mukaan itse käyttäjät, joiden palaute on aina kehittämisessä tärkeää.
– Täällä voisi olla vielä palautelomake, joka kertoisi että tekijöitä kiinnostaa tuotteen kehittäminen jatkossakin.