Juha Pentti seisoo tuulisella paikalla. Vaikka hän on toiminut Soneran henkilöstöjohtajana vasta kuusi vuotta, aikaan mahtuu paljon myllerryksiä.
Soneran johtajiston vuorovaikutustaidot ovat olleet koetuksella esimerkiksi Teliaan fuusioitumisen yhteydessä. Johtajan on osattava kertoa muutoksesta oikein.
”Jos ihminen on vastahakoinen, se ei välttämättä johdu hänen yhteistyökyvyttömyydestään. Esimiehen pitäisi silloin miettiä, miten esittää asian niin, että huomioi toisen tarpeet ja mielipiteet”, Pentti sanoo. Hän on joskus ihmetellyt, miksi toinen ei ota vastaan ja tajunnut jälkeenpäin, että olisi itse voinut toimia toisin.
Isoissa muutostilanteissa on tärkeää, että johtaja toimii hyvänä esimerkkinä.
”Johtajalta menee uskottavuus, jos hän ei itse toimi samoin kuin odottaa muilta. Olen nähnyt, miten tuhoisaa voi yritykselle olla, jos johtaja ei toimi esimerkkinä”, Pentti kertoo. Hän korostaa, ettei johtajuus enää automaattisesti liity esimiesasemaan. Muiden ihmisten lisäksi voi johtaa myös asioita, projekteja ja itseään.
Uudessa TeliaSonerassa riittää haasteita. Vaikka suomalaiset ja ruotsalaiset ovat melko samanlaisia, pitää huolehtia siitä, että puheena olevat käsitteet ymmärretään samalla tavalla. Uudessa konsernissa on käynnistetty arvo- ja visioprojekti, jota voisi kutsua myös johtajakoulutukseksi, sillä mukana on paljon esimiehiä.
”Tapaamisissa opitaan tuntemaan toisia ja hiomaan yhteisiä päämääriä.”
Suomalaisten ja ruotsalaistenkin toimintatavoissa on eroja. Suomalaiset ovat esimerkiksi tottuneet tekemään nopeampia päätöksiä, kun ruotsalaiset mielellään keskustelevat pitkään ennen päätösten tekemistä.
”Kun ymmärtää, että tämä liittyy kulttuuriin, eikä henkilöön, on helpompi toimia yhdessä”, Pentti sanoo.
”Kovin työorientoitunut ihminen ei välttämättä pysty hakemaan uusia näkökulmia. Jos on kuormitetut päivät, aikaa ei jää ajatteluun.”
Pentti tarjoaa ratkaisuksi esimerkiksi urheiluharrastusta, jossa aivot pääsevät lepäämään. Hänet itsensä pitävät maanpinnalla omat lapset.
”Kun lapset ovat pieniä, on pakko valita joitain töitä ja jättää jotain myös pois. Samalla oppii, ettei ole korvaamaton – paitsi lapsilleen.”
Lasten kanssa olemisesta hän kertoo saaneensa oppia myös esimiestyöhön. ”Keskeistähän esimiehen työssä on ihmisten kanssa toimiminen.”
Pentin mielestä hyvän johtajan ominaisuuksiin kuuluu se, että osaa kuunnella ja arvostaa muita.
”Hyvä johtaja osaa paitsi antaa palautetta, myös ottaa sitä vastaan ja oppia siitä.”
Varsinkin muutostilanteissa on tärkeää, että tavoitteet ja odotukset on puolin ja toisin kirkkaasti ymmärretty. Pentin mielestä hyvä johtaja osaa viestiä tavoitetilasta ymmärrettävästi ja tukea sen saavuttamisessa.
Pentti korostaa myös toistojen tärkeyttä esimiehen tehtävissä.
”Jos joitain tiettyjä asioita ei toisteta vuosittain, vaan keksitään aina uusia, tapahtuu taantumista”, Pentti väittää. ”Esimerkiksi jotkut vuorovaikutukseen ja vaikka kehityskeskusteluihin liittyvien käytäntöjen on toistuttava, ne eivät koskaan tule valmiiksi”, Pentti sanoo. Ja näyttää kyllä tietävän, mistä puhuu.