Ylioppilaskunnissa on esitetty erilaisia arveluita siitä, miten opintotuki muodostuu uudessa tutkintojärjestelmässä. Suunnitelmien mukaan syksyllä 2005 voimaan tulevassa kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä kaikki suorittaisivat ensin kandidaatin ja vasta sitten esimerkiksi maisterin tai DI:n tutkinnon. Moni on väläytellyt ehdotusta 33+22 opintotukikuukauden mallista.
Sosiaalipoliittinen sihteeri Hanna Härkönen TKY:ltä sanoo, että uudesta järjestelmästä tulee epäoikeudenmukainen eri tutkintojen kesken, jos opintotukea ei porrasteta. Silloin kandintutkintoa suorittava saa periaatteessa käytettäväkseen saman kuukausimäärän kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittavat. Jos opintotukea voi uudessa järjestelmässä saada samoin kuin nyt eli tukikuukauden vähintään 2,5 opintoviikkoa kohden, kandidaatti voisi käytännössä kerätä enimmillään nelisenkymmentä kuukautta tukea.
”Toisaalta kaksiportainen tuki voi olla tulppana opintojen edistymiselle, sillä monet tulevat suorittamaan yhtä aikaa alemman ja ylemmän tutkinnon opintoja”, Härkönen toteaa.
Neuvotteleva virkamies Leena Koskinen opetusministeriöstä ei usko opintotuen kaksiportaistumiseen.
”Niille opiskelijoille, jotka suunnittelevat vain kanditutkinnon suorittamista, olisi kuitenkin määrättävä joku opintotuen enimmäismäärä”, Koskinen sanoo.
Harva pelkän kandintutkinnon suorittava kuitenkaan etukäteen päättää, ettei aiokaan jatkaa maisteriksi asti. Lisäksi moni jättää mainitsematta asiasta Kelalle, jos sillä konstilla saattaa saada lisäkuukausia opintotukeen. Opiskelijoiden enemmistön oletetaan jatkossakin suorittavan ylempi korkeakoulututkinto.
Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kelasta uskoo opiskelijoiden osaavan itse harkita, milloin tukea tarvitsevat. Hänen mielestään kaksiportaistaminen vain hankaloittaa opiskelijan elämää.
”Silti voisi olla hyödyllistä, jos tukea voisi käyttää vieläkin joustavammin silloin, kun sitä eniten tarvitsee, joko ihan alku- tai loppuvaiheessa”, Lahtinen sanoo.
Teekkarit ja muut 180 opintoviikon laajuista tutkintoa suorittavat voivat ensi syksystä alkaen nostaa tarvitessaan 60 kuukautta opintotukea aiemman 55:n sijaan. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, ovatko diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnot muita laajempia kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä. On mahdollista, että kymmenen vuotta vaadittu etuus on lopulta voimassa vain kaksi vuotta, jos tutkinnot yhteismitallistetaan 160 opintoviikon laajuisten maisterintutkintojen kanssa.
SYL:n puheenjohtaja Tommi Laitio muistutti Pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien (PYL) järjestämässä, opintotukea käsittelevässä paneelikeskustelussa 3. helmikuuta, että meneillään on 11. vuosi ilman minkäänlaisia tasokorotuksia tai parannuksia opintotukeen. Suurin osa panelisteista piti asumislisän vuokrakaton korottamista vieläkin tärkeämpänä toimenpiteenä kuin indeksiin sitomista. Erityisesti mukana olleet nuoret poliitikot vakuuttelivat opiskelijoiden toimeentulon olevan ensi vaalikaudella yksi tärkeimmistä tavoitteista