Polyteekkari

Ulkoinen menestyminen eli kulta-aikaa 1980-luvulla. Jupit kansoittivat klubit ja laskettelukeskukset merkkivaatteineen ja urheiluautoineen. Laman alkaessa 1990-luvulla halu näyttää ulkoista menestymistä vähentyi ja kansa vaelsi kirpputoreille, vaikkei kaikilla olisi ollut siihen taloudellisesti tarvettakaan. Oltiin solidaarisia työttömille sukulaisille ja leivottiin kotona. 2000-luvulla muistetaan viime vuosikymmenen lama, vaikka talous on lähtenyt kasvuun ja ulkoinen menestyminen on taas arvossaan. Epäilen kuitenkin, että ulkoinen menestyminen saattaa saavuttaa kyllääntymispisteensä, jolloin taloudellinen tai yhteiskunnallinen asema ei olekaan enää pop – onko aika sisäiselle menestymiselle?

Ulkoinen menestyminen heitetään roskakoppaan, kun ihminen tulee uskoon. Tällöin sisäinen menestyminen, kuten tasapainoisuus, turvallisuus ja onnellisuus, syrjäyttävät ulkoisen menestymisen. Sisäinen menestyminen on vaikeasti määriteltävissä ja se tarkoittaakin jokaiselle eri asiaa. Japanilaisessa uususkonnossa Aum shinrikyossa sisäinen menestyminen tarkoitti korkeimman totuuden löytämistä, valaistumista ja täydellistä vapautumista. 1990-luvulla monet japanilaiset korkeasti koulutetut nuoret vaihtoivat ulkoisen menestymisen sisäiseen menestymiseen: IT-nuoret kyllästyivät työnarkomaniaan ja valitsivat mietiskelyn ja joogan uranousun asemesta. Rahan takominen ei riittänyt, kun luvassa oli paljon parempaa: sisäinen menestyminen ja kasvu ihmisenä.

Onko lähitulevaisuudessa tilausta sisäiselle menestymiselle myös Suomessa? Uskon niin. Maassa, jossa eniten ostettu lääke on masennuslääke, voi lähes kuka tahansa hengellinen johtaja tai yhteisö ajaa itsensä läpi. Jarisarasvuolaiset yritykset sisäisestä sankarista ovat viitteitä tähän suuntaan, vaikkakin niissä päämääränä on ulkoinen menestyminen. Sarasvuon konseptin voisi päivittää antamalla itseisarvo sisäiselle menestymiselle – tähän asti se on ollut väline ulkoisen hyvän saavuttamiseksi. Tilausta olisi hengelliselle johtajalle, joka johdattaisi meidät suurempaan ymmärrykseen ja rajattomaan vapauteen. Aum shinrikyon uskonto lupasi juuri näitä.

Kuten tiedämme, tuli Aum shinrikyo tietoisuuteen pommi-iskujen ja joukkomurhien jälkeen. Koko Japani oli kauhuissaan, kun nimenomaan koulutetut nuoret löytyivät lahkon takaa. Mikäli sisäinen menestyminen tulee muotiin myös Suomessa, on vaarana, että se saa kanavansa jostakin uususkonnosta tai -ismistä. Säpsähdän, kun törmään Hare Krisna -munkkeihin Aleksanterikadun jouluvaloissa. Heille messias on tullut ja sisäinen menestyminen elämän tärkein ohjenuora. Toivon, että nuoret törmäisivät erilaisiin uskontoihin, jotta niistä voisi löytää jonkunlaisen punaisen langan. Vaikkapa sen, että sisäinen menestyminen on aina lopulta henkilökohtainen asia ja siihen voi pyrkiä itsenäisesti. Tasapainoisuus, turvallisuus ja onni voi löytyä vaikkapa omasta ystäväpiiristä.

Kirjoittaja on TKY:n sosiaalipoliittinen sihteeri.




	Messiasta odotellessa Hanna Härkönen [email protected] Ulkoinen menestyminen eli kulta-aikaa 1980-luvulla. Jupit kansoittivat klubit ja laskettelukeskukset merkkivaatteineen ja urheiluautoineen. Laman alkaessa 1990-luvulla halu näyttää ulkoista menestymistä vähentyi ja kansa vaelsi kirpputoreille, vaikkei kaikilla olisi ollut siihen taloudellisesti tarvettakaan. Oltiin solidaarisia työttömille sukulaisille ja leivottiin kotona. 2000-luvulla muistetaan viime vuosikymmenen lama, vaikka talous on lähtenyt kasvuun ja ulkoinen menestyminen on taas arvossaan. Epäilen kuitenkin, että ulkoinen menestyminen saattaa saavuttaa kyllääntymispisteensä, jolloin taloudellinen tai yhteiskunnallinen asema ei olekaan enää pop – onko aika sisäiselle menestymiselle? Ulkoinen menestyminen heitetään roskakoppaan, kun ihminen tulee uskoon. Tällöin sisäinen menestyminen, kuten tasapainoisuus, turvallisuus ja onnellisuus, syrjäyttävät ulkoisen menestymisen. Sisäinen menestyminen on vaikeasti määriteltävissä ja se tarkoittaakin jokaiselle eri asiaa. Japanilaisessa uususkonnossa Aum shinrikyossa sisäinen menestyminen tarkoitti korkeimman totuuden löytämistä, valaistumista ja täydellistä vapautumista. 1990-luvulla monet japanilaiset korkeasti koulutetut nuoret vaihtoivat ulkoisen menestymisen sisäiseen menestymiseen: IT-nuoret kyllästyivät työnarkomaniaan ja valitsivat mietiskelyn ja joogan uranousun asemesta. Rahan takominen ei riittänyt, kun luvassa oli paljon parempaa: sisäinen menestyminen ja kasvu ihmisenä. Onko lähitulevaisuudessa tilausta sisäiselle menestymiselle myös Suomessa? Uskon niin. Maassa, jossa eniten ostettu lääke on masennuslääke, voi lähes kuka tahansa hengellinen johtaja tai yhteisö ajaa itsensä läpi. Jarisarasvuolaiset yritykset sisäisestä sankarista ovat viitteitä tähän suuntaan, vaikkakin niissä päämääränä on ulkoinen menestyminen. Sarasvuon konseptin voisi päivittää antamalla itseisarvo sisäiselle menestymiselle – tähän asti se on ollut väline ulkoisen hyvän saavuttamiseksi. Tilausta olisi hengelliselle johtajalle, joka johdattaisi meidät suurempaan ymmärrykseen ja rajattomaan vapauteen. Aum shinrikyon uskonto lupasi juuri näitä. Kuten tiedämme, tuli Aum shinrikyo tietoisuuteen pommi-iskujen ja joukkomurhien jälkeen. Koko Japani oli kauhuissaan, kun nimenomaan koulutetut nuoret löytyivät lahkon takaa. Mikäli sisäinen menestyminen tulee muotiin myös Suomessa, on vaarana, että se saa kanavansa jostakin uususkonnosta tai -ismistä. Säpsähdän, kun törmään Hare Krisna -munkkeihin Aleksanterikadun jouluvaloissa. Heille messias on tullut ja sisäinen menestyminen elämän tärkein ohjenuora. Toivon, että nuoret törmäisivät erilaisiin uskontoihin, jotta niistä voisi löytää jonkunlaisen punaisen langan. Vaikkapa sen, että sisäinen menestyminen on aina lopulta henkilökohtainen asia ja siihen voi pyrkiä itsenäisesti. Tasapainoisuus, turvallisuus ja onni voi löytyä vaikkapa omasta ystäväpiiristä. Kirjoittaja on TKY:n sosiaalipoliittinen sihteeri.