![]() |
||||
![]() |
![]() |
![]() |
|
![]() |
![]() |
||||
Suojaan!
Elina Mattila
Otaniemen maanalaisella maailmalla on tärkeä turvallisuustehtävä. Esimerkiksi ilmahälytyksen sattuessa TKK vastaa alueellaan olevista työntekijöistä, opiskelijoista ja asiakkaista. TKK:n suojelujohtaja Lasse Wallius kertoo, että kiinteistöissä olevia talosuojia on ainoastaan päätalossa, ja nekin on tarkoitettu vain henkilökunnan käyttöön. Sen sijaan korkeakoulun alla sijaitsee valtava keskusväestönsuoja, jonne mahtuu tarvittaessa tuhansia opiskelijoita. Väestönsuojaan on yhdeksän kulkuaukkoa. Niistä näkyvin sijaitsee Dipolin parkkipaikan nurkalla. Tuota kulkuaukkoa voidaan käyttää huoltotunnelina, sillä siitä mahtuvat ajoneuvotkin. Muita sisäänkäyntejä on muun muassa päärakennuksen alla, Rakentajanaukiolla ja Servin Maijan tien alussa. TKK:n henkilökunta on harjoitellut poistumista työpisteistään siinä määrin kuin eri yksiköt ovat järjestäneet tutustumisia väestönsuojaan. Jos esimerkiksi isot A-, B- ja C-luentosalit ovat täynnä ilmahälytyksen sattuessa, ennalta määrätyt henkilöt kokoavat ihmiset yhteen ja lähtevät viemään heitä suojaan. Muonituksesta vastaavat vaaratilanteessa alueen opiskelijaravintolat. Keskusväestönsuoja on normaalisti osittain varastokäytössä. ”Pitkäaikaista tilannetta varten meillä on tyhjennyssuunnitelma. Laki edellyttää, että suoja saadaan tyhjäksi 24 tunnissa.” Wallius vakuuttaa, että väestönsuojaan ehditään aina siirtyä rauhallisesti. ”Mikään sota ei todennäköisesti syty ilman ennakkovaroitusta. Jos taas ajatellaan ydinonnettomuutta, maassamme on monia mittapisteitä, jotka alkavat hälyttää ennen kuin vaara uhkaa. Silloin puhutaan ehkä tunneista.” Otaniemessä vaarasta varoittavat vesitornin ja sähkövoimalan katoille sijoitetut sireenit. Yleisessä vaaratilanteessa hälytin kytketään päälle ja katkaistaan seitsemän sekunnin välein. Äänimerkin kesto on noin minuutti. Tietoa tilanteesta saa radion ja television välityksellä. |
||||
![]() |