Jos Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan ensi vuoden budjettia kuvailisi yritysten tilinpäätösanalyyseistä tutuilla termeillä, olisi ylioppilaskunnalle annettava hyvä arvosana vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta. Pääoman tuottoa ja kannattavuutta arvioitaessa arvosana olisi sen sijaan surkea. Onneksi ylioppilaskunnan taloutta ei kuitenkaan pyöritetä voiton maksimointiin tähtäävä rahankiilto silmissä, vaan sijoitustoiminta ja investoinnit tähtäävät toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja kaikille yhteisen edunvalvonta- ja palvelutoiminnan parantamiseen.

– TKY:n sijoitustoiminnassa ei ole isoa riskiä, mutta silloin ei voi odottaa kovin suurta tuottoakaan. Voisi sanoa, että rahat on sijoitettu tuottavasti ja turvaavasti, TKY:n talousjohtaja Erkki Koski kertoo.

Ensi vuoden budjetin ylivoimaisesti suurin osa muodostuu TKY:n asuntolatoiminnan tuloista ja menoista. Hieman yli 8 miljoonan euron liikevaihdosta lähes 5 miljoonaa euroa pyörii asuntotoiminnassa. TKY:n budjetissa asuntoiminta on kuitenkin eriytetty täysin omaksi sektorikseen, joten uusien kiinteistöjen rakentaminen ei rasita koko ”emokonsernin” käyttökatetta.

TKY:n omaisuus muodostuu pääasiassa Teekkarikylästä, rahasto- ja kiinteistösijoituksista sekä Dipoli-talosta. Jälkimmäisen ylläpitoon kuluu vuosittain lähes miljoona euroa, mutta summa saadaan kuitattua TKK:n maksamilla vuokrilla. Noin seitsemän miljoonan euron arvoisessa sijoitussalkussa, jota TKY:llä kutsutaan pooliksi, omaisuus muodostuu puoliksi pääasiassa eri puolilla pääkaupunkiseutua sijaitsevista kiinteistöistä ja puoliksi korko- ja osakerahastoista ja suorista osakeomistuksista. Osakesijoittamisessa TKY luottaa perinteiseen suomalaiseen perusteollisuuteen, ja osakesalkusta löytyy tasaisina 5–10 prosentin osuuksina tunnetuimpien suomalaisyritysten osakkeita.

Sijoituspoolin tasaiset tuotot takaavat, että yhdistysten toimintaan riittää tasaisesti jaettavaa vuodesta toiseen. Tänä vuonna sijoitussalkku tuotti odotettua paremmin, mutta yhdistysten rahoituksessa tätä 100 000 euron ylimääräistä tuloa ei kuitenkaan nähdä. Sijoituspoolille on laskettu keskimääräinen tuotto-odotus kymmenen vuoden aikavälille, ja nyt saatu ylimääräinen voitto sijoitetaan takaisin rahastoon pahan päivän varalle tasoittamaan tulevia vaihteluita. Näin vapun järjestäminen voidaan taata myös taloudellisesti huonompina vuosina.

Budjetissa TKY:n talous on jaettu neljään itsenäisesti toimivaan osaan: asuntolatoimintaan, Dipoli-taloon, sijoituspooliin ja järjestötoimintaan. Näin esimerkiksi sijoituspoolin mahdolliset tappiot eivät uhkaisi TKY:n järjestötoimintaa. Yhteensä TKY:n järjestötoiminnan liikevaihto on 1,13 miljoonaa euroa. Tuloista 530 tuhatta tulee suoraan opiskelijoiden vuosittain maksamista jäsenmaksuista ja 350 tuhatta toiminnan sisäisistä tuloista kuten juhlien pääsylipputuloista. Loppuosa katetaan poolin ja Dipoli-talon vuokrien tuotoilla.

TKY:n järjestötoiminta jakaantuu lukuisiin eri luokkiin, joihin mahtuu esimerkiksi teekkareiden liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukemista, isohenkilötoimintaa, opinto- ja kansainvälisiä asioita, eri yhteisöjen jäsenmaksuja ja Rantasaunan ja Servin mökin ylimääräisten menojen paikkaamista. Hyvän kuvan rahoitettavista kohteista saa tutustumalla esimerkiksi TKY:n kotisivujen Palvelut-hakemistoon. Budjetissa myös OUBS, Polyteekkari, T-lehti, arkisto ja Polyteekkarimuseo haukkaavat oman pienen siivunsa yhteisestä kakusta. TKY:n myöntämiin stipendeihin käytetään ensi vuonna 50 000 euroa.

Budjetista puhuttaessa järjestötoiminnan avustukset kiinnostavat monia TKY:n jäseniä. Avustukset jaetaan kuitenkin tasapuolisuuteen pyrkivillä matemaattisilla kaavoilla, joten TKY:n edustajistossa ei synny muista ylioppilaskunnista tuttua yhdistysten edustajien kotiinpäinvetämisfarssia budjettineuvotteluiden yhteydessä. Sen sijaan Servin mökin subventiot herättivät tänäkin vuonna keskustelua edustajiston budjetti-iltakoulussa. Museovi- raston suojelema talo on ja pysyy TKY:n taloudellisena murheenkryyninä. Todellisia ylläpitokustannuksia vastaavalla vuokralla taloon olisi mahdotonta saada vuokralaisia, eikä isolla rahalla peruskorjattua rakennusta viitsisi enää oikein polttaakaan. Tästä syystä bile- ja ruokapaikka rasittaa ensi vuonna TKY:n taloutta yli 90 tuhannella eurolla, mutta summasta yli puolet menee onneksi peruskorjauksen lainojen lyhentämiseen.

Järjestötoiminnan budjetissa suurimmat ensi vuodelle kaavaillut muutokset löytyvät opinto- ja liikuntasektorilta. Esimerkiksi opintosuunnitelmissa on tulossa ensi vuodelle suuria muutoksia, joten opiskelijoiden edunvalvontaa ja tiedonsaantia halutaan varmistaa panostamalla opintoasioiden hoitamiseen, eli käytännössä asioista vastaavien sihteerien työtuntimäärien lisäämiseen, ensi vuonna lähes 20 tuhatta euroa tätä vuotta enemmän, yhteensä 48 tuhatta euroa. Opiskelijoiden liikuntaliitto päätti puolestaan alentaa jäsenmaksuaan 0,8:sta 0,5:teen euroon per opiskelijajäsen, joten tästä säästyvät yli 3000 euroa lisätään TKY:n oman liikuntatoiminnan kehittämiseen. Jäsenmaksuista ylivoimaisesti suurin osa, noin 40 000 euroa menee Suomen ylioppilaskuntien liitolle.

Budjettiesitystä tarkastelemalla voi päätellä, että työ ylioppilaskunnan palveluksessa vaatii pyyteetöntä halua omistautua järjestötyölle. Esimerkiksi TKY:n hallituksen puheenjohtaja saa käytännössä täysipäiväisestä työstään ruhtinaallisen tuhannen euron kuukausikorvauksen, eivätkä sihteerienkään palkat kilpaile yksityisten työantajien tarjouksille.