Etusivulle




Saman katon alla
Suvi Uotinen


Roskapusseja käytävillä, oudonhajuista ruokaa ja lojaalin kämppiksen ystävät ylimääräisinä asukkaina. Kansainvälisessä soluasunnossa voi huonolla tuurilla törmätä monenlaisiin ongelmiin.

Fuksi Jori Rintahaalla on huonoja kokemuksia soluasumisesta. Jori sai viime syksynä huoneen JMT 1:n 12 hengen solusta ja samalla aika monta kämppistä: kuusi kiinalaista, kaksi suomalaista, yhden kroatialaisen ja yhden meksikolaisen. Yhteiselo ei sujunut alkuunkaan.

– Minä olin ainoa, joka siivosi keittiössä jälkiään. Jos halusi laittaa ruokaa, oli ensin siivottava hirveä paskakuorrutus uunista ja levyistä. Omat astiani löysin monta kertaa likaisina. Joku oli lainannut ja jättänyt sitten tiskaamatta. Roskat jätettiin mätänemään solun käytäville ja odotettiin, että joku muu hakisi ne. Joria harmittaa myös se, ettei kiinalaisiin kämppiksiin oikein saanut kontaktia.

– En sitten tiedä, oliko heillä huono englanninkielentaito, mutta he eivät halunneet ollenkaan jutella. Alussa yritin tehdä tuttavuutta, mutta kiinalaiset lähtivät aina aika pikaisesti pois. Hädin tuskin hyvää huomenta sanottiin aamuisin.

Kroatialaiseen vaihtariin Jori tutustui hyvin, ja meksikolainenkin oli ihan mukava. Muut suomalaiset lähinnä vain istuivat huoneissaan ja söivät mikropitsoja. Nyt Jori on tyytyväinen, koska hän sai vuoden vaihteessa huoneen JMT 5:n kolmen hengen solusta. Uusien kämppisten kanssa kaikki on mennyt hyvin.

Useimpien suomalaisten ja kiinalaisten soluelämä sujuu ongelmitta, mutta jotkut kulttuurierot saattavat hämmentää. Eräs nimettömänä pysyttelevä teekkaripoika kehuu, että hänen kiinalainen kämppiksensä on todella mukava, mutta yhteisessä keittiössä erilaisen kulttuurin huomaa väistämättä konkreettisesti.

– Se nyt on pakko mainita, että kiinalaisen kämppiksen laittamat ruuat haisevat aivan uskomattoman kauhealta. Vaikka varmasti se on hänestä ihan hyvän makuista. Itse harvemmin kokkaileva teekkari on huomannut, että ruoka on kämppikselle tärkeä juttu.

– Tällä on aina joitakin pannuja tuossa hellalla ja neljää viittä erilaista soijakastiketta kaapissa. Ja on täällä järjestetty kaikennäköistä kalajuhlaa, eli aika sosiaalinenkin tyyppi hän tuntuisi olevan.

Liian monta kämppistä
Asumisjärjestelyt kertovat paljon kiinalaisopiskelijoiden vahvasta yhteishengestä ja lojaalisuudesta toisiaan kohtaan. Pienestä soluhuoneesta löytyy aika varmasti tilaa, jos kaveri on väliaikaisesti rahapulassa ja vailla asuntoa. Pari vuotta sitten TKY:lle tulikin paljon valituksia, joiden mukaan monessa soluasunnossa majaili todellisuudessa myös vuokralaisen kavereita.

TKY:n kv-sihteerinä toiminut Milla Eronen ja hallituksen kv-vastaava Iina Kainulainen ymmärtävät, että huono taloudellinen tilanne tai väliaikainen asunnottomuus saattaa ajaa joitakin opiskelijoita sääntöjen rikkomiseen. Mutta toisaalta pitäisi huomioida, että ylimääräiset asukkaat ovat haitaksi solun muille asukkaille. Jos kolmen hengen solussa asuu todellisuudessa kuusi ihmistä, tulee aika ahdasta. Suihku on aamuisin varattu, eikä keittiöön mahdu kunnolla tekemään ruokaa.

Leena Ylihonkaluoma TKY:n asuntotoimistosta arvelee, että sääntöjä rikotaan todennäköisesti jonkin verran edelleen. Kavereita majoitetaan ilman lupaa ja kämppiä vuokrataan eteenpäin pimeästi. Sääntöjen mukaan myös kaverin tilapäisestä majoittamisesta tulisi ilmoittaa asuntotoimistolle. Ylihonkaluoma kuitenkin painottaa, että väärinkäytöksiin voi syyllistyä kuka tahansa asukas. Asia ei ole missään tapauksessa sidoksissa vain yhteen kansallisuusryhmään.

Aikaisemmin valitettiin enemmän, koska joihinkin soluihin oli majoitettu kaksi asukasta samaan huoneeseen. Silloin tilaa ei todellakaan ollut ylimääräisille vieraille.

– Kerran yksi kaveri ilmoitti, että samassa huoneessa asuu kämppäkaverin lisäksi myös tämän setä. Nyt kahden hengen soluhuoneita ei enää ole. Ylihonkaluoma veikkaa, että myös parantunut asuntotilanne on vaikuttanut valitusten vähenemiseen.

– Aikaisemmin ihmisiä suututti se, että moni opiskelija jonotti turhaan asuntoa, ja samalla opiskelijakämpissä asui kaikkia muita kuin opiskelijoita. Minulla on myös sellainen mutu-tunne, että yhteiselämä monissa soluissa on täysin olematonta. Asukkaat eivät aina edes tiedä, keitä muita solussa asuu.