Polyteekkari

Asioihin vaikuttaminen alkaa epäkohtien havaitsemisesta ja asiaan perehtymisestä. Tähän liittyen on viime aikoina ylioppilaskunnassamme puhuttu paljon tiedottamisesta, ja avoimuus on myös määritelty arvoksi. Avoimuudesta sanotaan: ”Ylioppilaskunta toimii mahdollisimman läpinäkyvästi ja demokraattisesti.”

Mitä se demokratia on? Jotain syötävääkö? Toimivassa demokratiassa kaikki osallistuvat yhteisestä asioista käytävään päätöksentekoon, tasavertaisesti. Tarvittaessa ääni per mies. Ja ääni per nainen. Näin valta ja vastuu yhteisistä asioista jaetaan, yhteisesti. Eihän demokratia tehokkain tapa ole yksittäisen asian ratkomiseksi, mutta se on turvallinen ja vakauttava. Asioista on usein erilaisia mielipiteitä, ja niitä on sovitettava toisiinsa. On etsittävä kokonaisuutta tyydyttävä ratkaisu.

Yhteisön demokraattista osallistumista voi tarkkailla vaikkapa äänestysprosenteista. Nykyisin äänestysaktiivisuus maamme ylioppilaskunnissa on ollut vajaan kolmanneksen luokkaa. TKY:llä viime vuoden edustajistovaaleissa 27,7 % jäsenistä kertoi mielipiteensä. Osuus voisi olla suurempikin, maksimi on 100 %.

Äänestämättä voi jättää monestakin syystä. Joku unohtaa, toinen on tyytyväinen nykytilaan, kolmas jurnuttaa ja neljäs naurahtelee kaikelle ylioppilaskuntatoiminnalle. Tuskin on mitään poppakonsteja vaikuttamisen oivaltamiseksi. On ratkaistava, miten muistuttaa unohtajaa selkeämmällä ja tavoittavammalla tiedottamisella? Kuinka parantaa asiakeskustelua, jossa tyytyväinen voi myös tulla tyytymättömäksi nähdessään asioiden monet näkökulmat? Miten kannustaa jurnuttajaa kehittämään ylioppilaskuntaa? Ja kuinka kohottaa naurahtajan arvostusta ylioppilaskuntaa kohtaan?

Äänestäminen on selkeästi yhteydessä muun ylioppilaskunta-osallistumisen kanssa. Äänestysaktiivisuuden kohottamisessa on siis kyse laajemminkin osallistumisen lisäämisestä. Ja osallistuminen lisääntyy vain, jos se koetaan mielekkääksi. Eri alayhdistykset, mukaan lukien tasavertaisesti killat, ovat avainasemassa, jotta ylioppilaskunnassa olisi kullekin oman näköisensä paikka. Ylioppilaskunnassa arvostetaan tekemisen meininkiä. Sitä tekemistä todella tarvitaan, jos tahdomme päästä määriteltyyn visioon: ”Ylioppilaskunta yhdistää aidosti kaikkia TKK:lla opiskelevia.”

Kirjoittaja on Keskeisten Teekkareiden edaattori.




	Vaikutatko ylioppilaskuntaasi? Vesa Riihimäki Asioihin vaikuttaminen alkaa epäkohtien havaitsemisesta ja asiaan perehtymisestä. Tähän liittyen on viime aikoina ylioppilaskunnassamme puhuttu paljon tiedottamisesta, ja avoimuus on myös määritelty arvoksi. Avoimuudesta sanotaan: ”Ylioppilaskunta toimii mahdollisimman läpinäkyvästi ja demokraattisesti.” Mitä se demokratia on? Jotain syötävääkö? Toimivassa demokratiassa kaikki osallistuvat yhteisestä asioista käytävään päätöksentekoon, tasavertaisesti. Tarvittaessa ääni per mies. Ja ääni per nainen. Näin valta ja vastuu yhteisistä asioista jaetaan, yhteisesti. Eihän demokratia tehokkain tapa ole yksittäisen asian ratkomiseksi, mutta se on turvallinen ja vakauttava. Asioista on usein erilaisia mielipiteitä, ja niitä on sovitettava toisiinsa. On etsittävä kokonaisuutta tyydyttävä ratkaisu. Yhteisön demokraattista osallistumista voi tarkkailla vaikkapa äänestysprosenteista. Nykyisin äänestysaktiivisuus maamme ylioppilaskunnissa on ollut vajaan kolmanneksen luokkaa. TKY:llä viime vuoden edustajistovaaleissa 27,7 % jäsenistä kertoi mielipiteensä. Osuus voisi olla suurempikin, maksimi on 100 %. Äänestämättä voi jättää monestakin syystä. Joku unohtaa, toinen on tyytyväinen nykytilaan, kolmas jurnuttaa ja neljäs naurahtelee kaikelle ylioppilaskuntatoiminnalle. Tuskin on mitään poppakonsteja vaikuttamisen oivaltamiseksi. On ratkaistava, miten muistuttaa unohtajaa selkeämmällä ja tavoittavammalla tiedottamisella? Kuinka parantaa asiakeskustelua, jossa tyytyväinen voi myös tulla tyytymättömäksi nähdessään asioiden monet näkökulmat? Miten kannustaa jurnuttajaa kehittämään ylioppilaskuntaa? Ja kuinka kohottaa naurahtajan arvostusta ylioppilaskuntaa kohtaan? Äänestäminen on selkeästi yhteydessä muun ylioppilaskunta-osallistumisen kanssa. Äänestysaktiivisuuden kohottamisessa on siis kyse laajemminkin osallistumisen lisäämisestä. Ja osallistuminen lisääntyy vain, jos se koetaan mielekkääksi. Eri alayhdistykset, mukaan lukien tasavertaisesti killat, ovat avainasemassa, jotta ylioppilaskunnassa olisi kullekin oman näköisensä paikka. Ylioppilaskunnassa arvostetaan tekemisen meininkiä. Sitä tekemistä todella tarvitaan, jos tahdomme päästä määriteltyyn visioon: ”Ylioppilaskunta yhdistää aidosti kaikkia TKK:lla opiskelevia.” Kirjoittaja on Keskeisten Teekkareiden edaattori.